Osakesäästötilin lanseeraus oli vuosituhannen tasa-arvoteko, mutta muutamilla muutoksilla siitä tulisi vieläkin parempi. Osakesäästötili 2.0 palvelisi laajempaa sijoittajajoukkoa ja toisi yhteiskunnallekin enemmän euroja.
Osakesäästötili lanseerattiin tammikuussa 2020, ja sen myötä Suomeen on saatu valtava määrä uusia kotitalousomistajia. Tili ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton. Se on suunniteltu pitkäaikaiseen säästämiseen, mutta se ei vastaa pitkäaikaissäästäjän tarpeisiin.
Ongelma 1: Jokaisella voi olla vain yksi osakesäästötili
Lain mukaan henkilöllä voi olla vain yksi osakesäästötili. Jos tilejä on useita, luvassa on kymmeneneuron päivittäinen veronkorotus jokaista tiliä kohti.
Viime vuonna saimme lukea tapauksista, joissa opiskelija oli epähuomiossa avannut kaksi tiliä ja luvassa oli muhkeat veronkorotukset. Valtioneuvosto teki tarpeellisen uudistuksen poistamalla veronkorotukset tilanteissa, joissa varoja on ollut vain yhdellä osakesäästötilillä.
Lukumäärärajoite on ongelmallinen sekä yksityissijoittajan että pankkien näkökulmasta.
– Suurin ongelma on, että rajoite estää kilpailua, ja kaikki, mikä estää kilpailua, heikentää kuluttajan asemaa, sanoo Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman.
– Kuluttaja ei pysty kilpailuttamaan toimeksianto- ja säilytyshintoja pankkien kesken samaan tapaan kuin arvo-osuustileillä.
Ratkaisu ongelmaan: Tilien lukumäärärajoite poistetaan
Välittäjä 2021 -tutkimuksen mukaan lähes puolet kyselyyn vastanneista käyttää useampaa kuin yhtä välittäjää ja aktiivisista sijoittajista peräti 59 prosenttia.
Jos lukumäärärajoite poistuisi, yksityissijoittajilla olisi mahdollisuudet kilpailuttaa välittäjiä ja hyödyntää välittäjien hintaeroja eri markkina-alueilla. Myös pankit pääsisivät kilpailemaan asiakkaista.
– Lukumäärärajoite on tosi teennäinen, ja se juontaa juurensa talletusrajaan, Snellman huomauttaa.
Ongelma 2: Talletusraja ei tue pitkäaikaissäätämistä
Osakesäästötilin talletusraja on 50 000 euroa. Tili on verotuksen näkökulmasta kannattava erityisesti kymmenien vuosien sijoituksiin, mutta talletusraja paukkuu keskituloisella hyvinkin nopeasti. 850 euron kuukausittaisella sijoitussummalla raja tulisi vastaan viidessä vuodessa, reilun neljänsadan euron kuukausisijoituksella kymmenessä vuodessa.
”Osa poliitikoista ehdottaa talletusrajan nostamista. Sehän on vain tölkin potkaisemista pikkuisen pidemmälle”, Snellman huomauttaa.
– Osakesäästötili on pitkän aikavälin sijoittamiseen verotehokas väline. Talletusrajan nosto ei poistaisi myöskään lukumäärärajoitetta, Snellman muistuttaa.
Ratkaisu ongelmaan: Poistetaan talletusraja
Talletusrajan poistaminen tukisi pitkäaikaissäästämistä nykyistä vahvemmin. Suurempi kaupankäyntivolyymi hyödyttäisi myös pankkeja ja valtiota.
Osakesäästötiliä verotetaan kovemmin kuin arvo-osuustiliä, mikä ei kuitenkaan liiaksi käy korkoa korolle -ilmiötä hyödyntävän sijoittajan kukkarolla. Yhteiskunnalle kovempi verotus sen sijaan voisi tuoda hyötyjä, kun talletusraja poistettaisiin.
– Osakesäästötilillä ei huomioida hankintameno-olettamaa eikä osingoille ei saa lähdeveron automaattista hyvitystä. Saattaisi jopa käydä niin, että valtion tulot jopa kasvaisivat, koska ihmiset kävisivät tilillä kauppaa, jolloin pankki saisi enemmän transaktiopalkkioita ja yhteisöverokin kasvaisi.
Osakesäästötili 2.0 on yksi Suomen Osakesäästäjien teemoista vuonna 2022. Tulevien viikkojen aikana kerromme, millaisin muutoksin osakesäästötili palvelisi paremmin sekä yksityissijoittajia että yhteiskuntaa.
Lue lisää: Kokoomus esittää vaurastumistavoitteen
Lue lisää: Osakesäästötili versio 2.0