Nuorten sijoittajien esiinmarssi, joka on yhä kiihtynyt viimeisten muutaman vuoden aikana, toimii merkittävänä virstanpylväänä suomalaisen sijoituskentän kehityksessä. Aiemmin vanhojen miesten maailmaksi mielletty ala on muuttunut nuorekkaaksi, moninaisemmaksi ja trendikkääksi harrastukseksi kaikenikäisille.
Yhä useampi taho toimii nuorten sijoittamisen ja talousosaamisen edistämiseksi. Työtä on kuitenkin vielä paljon tehtäväksi, sillä keskimäärin suomalainen sijoittaa 42 euroa vuodessa ja pelaa sen sijaan veikkauksen peleihin 570 euroa (HS, 19.4.2019).
Monet uudet sijoittajat ovat aloittaneet taivalluksensa ennätyksellisen pitkällä nousukaudella, jonka aikana tuottoja on sadellut lähes markkinasta riippumatta vailla riskin häivää. Valitettavasti tämä poikkeuksellisen pitkä kasvu loppuu myös aikanaan ja silloin mitataan kuinka pitkälle trendikkyys kantaa. Nousukautta on nimittäin seurannut laskusuhdanne yhtä varmasti kuin maa kiertää aurinkoa. Monet kokeneemmat sijoittajat muistelevatkin lama-aikaa tai 2008 talouskriisiä kauhunsekaisin ilmein.
Toivonkin todella, ettei uusille sijoittajille ole maalailtu pelkästään ruusuista kasvua ja loputtomia tuottoja liian nopealla aikasyklillä. Todennäköisesti muutaman vuoden sisällä pääsemme näkemään mitä laskumarkkina tarkoittaakaan uusien sijoittajien matkalla. Meneekö sijoittaminen putoavien puukkojen metsästämiseksi, hyödynnetäänkö osakkeiden alennusmyyntiä vai suhtaudutaanko laskusuhdanteeseen vain normaalina markkinahäiriönä pitkäjänteisen sijoittajan matkalla. Varmasti löytyy ihmisiä, jotka vaihtavat sijoituksensa astetta likvidimpään muotoon kurkusta alas tai muihin arjen kuluihin. Tähän varautuaksemme tulisi yhä enemmän puhua siitä, kuinka laskusuhdanteet kuuluvat normaaliin vaihteluun ja kuinka niitä voi myös hyödyntää yksityissijoittana.
Nousukaudella sijoittamisessa syntyy helposti harha, jossa ihmiset luulevat olevansa keskimääräistä parempia sijoittajia. Tämä johtuukin osin siitä, että nousukaudella täydellinen epäonnistuminen vaatii jo lähes tahallista yrittämistä. Kun markkinat ovat keskimäärin nousussa, voittaa sokea apinakin markkinoilla. Tämän harhan voimistuttua yli 10 vuotta, voi olla vaikea myöntää oman sijoitusvaiston rajallisuus.
Nuorten sijoittajien elämässä talouden yksi sykli on äärettömän pitkä aika. Kun oma sijoitusura on kestänyt muutaman vuoden, voi yllättävissä tilanteissa olla vaikea pitäytyä omassa sijoitussuunnitelmassa. Nuoren sijoittajan sijoitussuunnitelmalle löytyy uhkia myös henkilökohtaisesta taloudesta. Jos auto hajoaa tai kaveri kysyy mukaan maailmanympärysmatkalle, sijoitustuotot kuumottelevat yllättävän helposti takataskussa. Ei tarvita talouskriisiä, että oman henkilökohtaisen salkun saa kriisiin. Täten varautumista ja perusteellisen sijoitussuunnitelman merkitystä ei voi korostaa liikaa. Niiden avulla voidaan välttyä hetken mielijohteesta tehdyistä huonoista päätöksistä.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja valtiotieteiden opiskelija joka työskentelee Suomen Osakesäästäjillä.
Twitter @tonipaka
Kirjoittaja on swingtreidaaja ja salkunhoitaja Weketor consultingiolla. Kirjoittajan ajankohtaista sisältöä voi lukea Twitteristä @Weketor.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Kirjoittaja aloitti treidaamisen vuonna 2019 ja on erikoistunut tällä hetkellä hyödykkeisiin, kuten öljyyn ja kultaan.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
