Pankeille ilmoitetut sijoitushuijaukset ovat reippaassa kasvussa. Finanssiala ry:n Niko Saxholm kertoo, että rikolliset ovat pitkäjänteisiä ja saattavat jatkaa huijausta useita vuosia.
Tinderissä tulee vastaan mielenkiintoinen tyyppi, joka harrastaa kryptovaluuttoihin sijoittamista. Kiinnostut aiheesta ja päätät hänen ehdotuksestaan avata kryptolompakon. Henkilö ehdottaa, että siirrät kryptovaluuttoja kryptolompakostasi hänen ehdottamalleen verkkosivulle. Kun teet tämän, kryptovaluuttasi ja kiinnostava Tinder-matchisi katoavat kuin taivaan tuuliin.
Finanssiala ry:n (FA) petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm kertoo, että yllä mainittu esimerkki on yksi tämän hetken yleisimmistä kryptovaluuttahuijauksen tekotavoista. Hän sanoo, että sijoitushuijaukset ja eritoten kryptovaluuttoihin liittyvät huijaukset ovat merkittävässä kasvussa.
FA:n julkaisemasta tiedotteesta selviää, että viime vuoden tammi–kesäkuussa sijoitushuijausten uhrit menettivät 3,3 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna vastaava luku oli 8,2 miljoonaa euroa. Sijoitushuijauksia raportoitiin pankeille alkuvuonna 385 kappaletta, kun vuotta aikaisemmin luku oli 172.
Saxholm uskoo, että FA:n tilastossa näkyy vain jäävuoren huippu, koska sen data on koostettu pankeilta saatujen tietojen mukaan, eikä siinä ole mukana poliisin tilastoja. Aikaisemmin urallaan poliisina ja keskusrikospoliisissa työskennellyt Saxholm kertoo, että kryptovaluuttahuijauksen uhrit saattavat jossain kohtaa tehdä asiasta rikosilmoituksen, mutta harvemmin kertovat huijatuksi tulemisesta pankilleen.
– Väitän, että pankit saavat tietoonsa maksimissaan 30 prosenttia sijoitushuijauksista. Todellinen luku on vähintään kolminkertainen.
Saxholm sanoo, että rikolliset tekevät mielellään kryptovaluuttahuijauksia, koska kryptovaluuttojen avulla he pystyvät järjestämään varansa pois pankkien ja viranomaisten valvonnasta. Monet ihmiset eivät myöskään ymmärrä kryptovaluuttojen toimintaa, mikä helpottaa niillä huijaamista.
Kryptovaluuttahuijaukset kehittyvät entistä personoiduimmaksi
Rakkaushuijauksilta vaikuttavien kryptovaluuttahuijausten lisäksi huijauksia tehdään myös siten, että henkilöön otetaan suoraan yhteyttä ja hänelle kaupitellaan kryptovaluuttoja alennuksella. Yhteydenotto voi tapahtua esimerkiksi sähköpostilla, tekstiviestillä tai Instagramissa.
– Ihmistä saatetaan esimerkiksi lähestyä sosiaalisen median kanavan kautta ja kertoa, että kryptot ovat tarjouksessa. Ihminen, joka ymmärtää niiden toimintaa, tajuaa heti, ettei markkinahintaisia asioita myydä alennuksella.
Jos henkilö itse hakee Googlesta tietoa halvoista kryptovaluutoista, hän altistuu kryptovaluuttahuijaukselle. Syynä on se, että hän päätyy hakusanojensa vuoksi helposti huijaussivustoille, joihin markkinahintaisista kryptovaluutoista tietoa etsivän on epätodennäköisempää joutua.
– Rikolliset saavat hakutulosten kärkeen huijaussivustoja, jotka ovat upean näköisiä ja kopioitu näyttämään oikeiden kauppapaikkojen sivustoilta. Niillä on myös samankaltaiset nimet.
Saxholm muistuttaa, että kryptovaluuttahuijaukset kehittyvät koko ajan. Huijarit pystyvät kohdistamaan viestejä entistä henkilökohtaisemmin, koska ihmisistä löytyy, oikeilla työkaluilla kaivettaessa, paljon tietoa sosiaalisesta mediasta. Myös tekoäly mahdollistaa huijausten kehittymisen, ja jo nyt tekoälyn avulla voidaan luoda deep fake -videoita, joissa julkisuuden henkilö muokataan antamaan videolla valheellisia sijoitusneuvoja.
Saxholm kertoo, että sijoitushuijarit ovat pitkäjänteistä porukkaa. Sijoitushuijaukset saattavat kestää useita vuosia, ja tänä aikana sijoittajalle saatetaan ihan oikeasti maksaa useampaan kertaan “tuottoa”.
– Sitten kun ihminen on todennut, että tämä on toimiva systeemi ja ottaa 20 000 euron pikavipin ja lyö kaiken tiskiin, siinä vaiheessa voittoja ei pystykään enää lunastamaan, Saxholm kuvaa huijareiden toimintatapaa.
Kryptovaluuttahuijauksen voi välttää etsimällä tietoa useasta eri paikasta
Miten sitten välttää huijatuksi tuleminen? Saxholm ajattelee, että yksi syy sijoitushuijausten kasvuun on se, että ihmiset luottavat liian paljon sosiaalisen mediaan. He eivät jaksa, ehdi tai viitsi kaivaa tietoa useista eri lähteistä.
Siispä Saxholm kannustaa hakemaan tietoja useista eri lähteistä, ei ainoastaan Instagramista tai tietystä Facebook-ryhmästä. Tuote, johon on sijoittamassa rahojaan, täytyy oppia tuntemaan. Sijoittamisesta voi myös keskustella esimerkiksi pankin sijoitusneuvojan kanssa.
Toisekseen hän sanoo, ettei sijoittamisella kannata tavoitella nopeita voittoja. Jos jossain mainostetaan nopeaa ja kovaa tuottoa, kannattaa siihen mukaan lähtemistä miettiä useampaan kertaan.
Jos kryptosijoittaminen kiinnostaa, Saxholm suosittelee unohtamaan ulkomaiset toimijat ja tutkimaan suomalaisia Finanssivalvonnan alaisia toimijoita. Kryptoasiantuntija Mika Wahlman kirjoittaa viisasraha.fi:ssä, että tällaisia kotimaisia toimijoita ovat Coinmotion ja Northcrypto.
