Osinkoyhtiöt ovat historiallisesti tuottaneet maailmalla pörssin yleisindeksiä paremmin. Keskustelu osinkoyhtiöistä on kuitenkin usein yksipuolista. Sauli Vilénin vinkit auttavat löytämään tulevaisuuden parhaat osinkoyhtiöt.
Osinkoyhtiöillä tarkoitetaan liian usein yhtiöitä, joiden osinkotuottoprosentti on sillä hetkellä korkea, ja moni yhtiö jätetään tarkastelun ulkopuolelle välittömästi, mikäli osinkotuottoprosentti on matala.
Mielestäni osinkotuottoprosentti on itse asiassa varsin heikko mittari, kun etsitään tulevaisuuden parhaita osingonmaksajia.
Korkea osinkotuottoprosentti nimittäin kertoo usein yhtiön tuloksen vaisuista kasvunäkymistä ja tämän lisäksi osingon kestävyyteen liittyy usein myös epävarmuutta.
Osinkotuottoprosenttia huomattavasti tärkeämpi mittari osinkosijoittajille on yhtiön osingon kasvu. Kun yhtiö kasvattaa osinkoaan jatkuvasti, tulee osakekurssi vääjäämättä lopulta seuraamaan perässä.
Mitä osingon voimakas ja pitkäjänteinen kasvattaminen sitten vaatii?
1. Tuloskasvua pitkällä aikavälillä
Hyvin yksinkertaista, se vaatii tuloksen kasvua vähintään samalla kulmakertoimella. Ajurit tuloskasvun taustalla ovat puolestaan tutut: yhtiön strategia, markkinan yleinen kasvu, yhtiön kilpailuedut yms.
Pidemmän aikavälin tuloskasvupotentiaali onkin osinkosijoittajan kannalta tärkein yksittäinen tekijä, kun etsitään tulevaisuuden voittajia.
2. Voitonjakopolitiikan keskiössä osingot
Pelkkä tuloskasvu ei kuitenkaan vielä riitä tekemään hyvää osinkoyhtiötä. Hyvän tuloskasvun lisäksi yhtiön voitonjakopolitiikan pitää suosia osinkoja. Jos yhtiön strategiana on kanavoida kaikki tulorahoitus liiketoiminnan kasvuun, tulee osingon kasvu olemaan vaisua.
Osinkosijoittajan tulisikin etsiä yhtiötä, joille voitonjako on yksi keskeisistä prioriteeteista ja jotka pyrkivät kasvattamaan osinkoaan vuosittain.
3. Hyvä kassavirta on osinkojen edellytys
Kolmantena tekijänä sijoittajien on syytä kääntää katseensa kassavirtaan. Osingot ovat sitä kuuluisaa riihikuivaa rahaa, ja niiden rahoittaminen ei onnistu pelkän kirjanpidon avulla. Yhtiön pitää generoida hyvää kassavirtaa, jotta osingon kestävä ja voimakas kasvattaminen ovat mahdollisia.
Monilla yhtiöillä vahvasta tuloksesta merkittävä osa sitoutuu takaisin liiketoimintaan (muun muassa varastot, saamiset ja kilpailukyvyn ylläpitämiseen vaadittavat investoinnit) ja hyvästä tuloksesta huolimatta osingonjakokyky on jatkuvasti heikko.
Tässäkin hyvänä nyrkkisääntönä on, että mitä laadukkaampi yhtiön liiketoiminta on, sitä suotuisampi kassavirtaprofiili sillä on. Vahvan kilpailuedun yhtiöt kykenevät jatkuvasti puristamaan toimittajiltaan ja asiakkailtaan suotuisampia ehtoja käyttöpääomansa optimoimiseksi, ja laadukkailla yhtiöillä liiketoiminta sitoo yleensä myös rajallisesti pääomaa ainakin suhteessa liiketoiminnan kannattavuuteen.
4. Vahva tase ja maltillisesti velkaa
Viimeisenä tekijänä huomio tulee kiinnittää taseeseen. Yhtiön velkamäärän on oltava maltillinen ja velanhoitokyvyn erinomainen, jotta osinkojen kestävä kasvu voidaan turvata. Optimitilanteessa yhtiön tase on erittäin vahva, minkä turvin osinkoa voidaan kasvattaa myös vaikeammissa tilanteissa.
Juttu on julkaistu alun perin Viisaan Rahan numerossa 6/2018. Kirjoittaja Sauli Vilén on Inderesin Chief Operating Officer ja analyytikko.
Lue lisää:
Näkökulma: Matalan kasvun riski
Näkökulma: Miksi vain yksi sadasta yhtiöstä on osinkoaristokraatti?
Miten määritellään osinko-osake?
