Unioninkatu 25 – Eteläesplanadi 16 – Erottaja 13 – Eteläesplanadi 16 – Pohjoisesplanadi 3.
Suomen Kiinteistöpankkia ei nykyään enää ole olemassa, kuten ei monia muitakaan pienempiä pankkeja. Mutta kiinteistöpankin historia on kiinnostava ja monivaiheinen. Kiinteistöpankki perustettiin vuonna 1907 ja se myönsi pääasiassa kiinnityslainoja asuntorakentamiseen. Pankin osakepääoma oli perustettaessa 1 miljoona markkaa, joka jaettiin 5000 200 markan arvoiseenosakkeeseen. Pankki oli pörssissä vuosina 1912-1944. Pankin ensimmäinen pankinjohtaja oli Otto Stenroth, joka myöhemmin toimi myös muun muassa Suomen ensimmäisenä ulkoministerinä. Stenrothilla oli myös pitkä pankkitausta. Ennen Kiinteistöpankin johtajan pestiä Stenroth toimi Kansallis-Osake-Pankissa pääjohtajan varamiehenä ja Hypoteekkikassan johtokunnan puheenjohtajana.
1800–1900- lukujen vaihteessa Suomi eli vahvasti maaseutumaista omavaraisuuden aikaa, jossa kolme neljännestä sai vielä elantonsa maa- ja metsätaloudesta ja kaupungistumisaste oli matala. Helsinki oli yksi niistä harvoista kaupungeista, jossa maaltamuutto lisäsi kaupungin väestöä runsaasti ja kasvava väestö puolestaan tarvitsi edullisia asuntoja. Suomen Kiinteistöpankilla kuten muillakin ennen sitä syntyneillä kiinnitysluottolaitoksilla oli tarve tarjota pitkäaikaisia säännölliseen kuoletusohjelmaan sidottuja lainoja kaupunkikiinteistöjen rahoittamiseen. Ajatus tässä oli sama kuin Hypoteekkiyhdistyksen toiminnassa, joka puolestaan keskittyi pääasiassa maatalouskiinteistöjen kiinnityksiin.
Suomen Kiinteistöpankilla oli muutakin yhteistä Hypoteekkiyhdistyksen kanssa kuin taustalla vaikuttava aate. Kiinteistöpankin toiminta nimittäin alkoi yhteistaloudessa Kaupunkien Hypoteekkikassan kanssa Unioninkatu 25 kiinteistössä. Hypoteekkiyhdistyksen rakennuksen valmistuttua 1909 Kiinteistöpankki muutti heidän kanssaan yhdessä Eteläesplanadille. Mutta jo vuonna 1913 pankin liikevaihto oli nelinkertaistunut ja Hypoteekkiyhdistyksen pankkitilat kävivät ahtaiksi. Kiinteistöpankki alkoi suunnitella uuden toimitilan ostamista. Vuonna 1914 Kiinteistöpankki ostikin kultaseppä Hjalmar Fagerroosin konkurssipesältä 222 000 markalla Erottajankatu 13 talon ja tontin pankin omaksi kiinteistöksi. Muutostyöt pankkikäyttöön soveltuviksi toteutti arkkitehti Karl Lindahl.
Kyseinen kiinteistö oli Erottajankatu 13:ssa oli rakennettu alun perin vuonna 1890 Vakuutusyhtiö Suomelle. Toimitilat ovat hieno esimerkki Helsingin liikearkkitehtuurityylistä, jota rakennettiin 1800-luvun lopulla. Siihen kuului hienostunut sisustus, maalauskoristelu sekä kauniit kaakeliuunit. Rakennus on sittemmin 1990-luvulla toiminut esimerkiksi Helsingin Sanomien pääkonttorina. Kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen rakennus on myös säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
Kiinteistöpankin toimintaperiaatteen huomioiden pankki koki tärkeänä, että vakavaraisuutta ja maksukykyä kuvaava kiinteistöomistus loi ympärilleen vakaan ja luotettavan toimijan leimaa. Pankin kohtaamien taloudellisten vaikeuksien myötä vuonna 1933 Kiinteistöpankki joutui luopumaan toimitiloistaan, mikä herätti laajoissa piireissä suurta huomiota. Lopulta pankki päätyi vuokralle takaisin Hypoteekkiyhdistyksen taloon ja päätyi lopulta Pohjoisesplanadin tontille rakennettuun Ruotsalaisen teatterin lisärakennuksen yhteen huoneistoon vuokralaiseksi.
Suomen Kiinteistöpankilla oli merkittävä rahoittajan rooli esimerkiksi Haagan ja Kulosaaren huvilarakentamisessa. Lopulta se sulautui säästöpankkilaitokseen. Sota-ajat vaikuttivat myös Kiinteistöpankin toimintaan, sillä Kiinteistöpankki oli rahoittanut rakentamista myös Karjalan alueella, ja alueluovutusten vuoksi pankin tappiot nousivat korkeiksi. Pankin heikentynyt tilanne avasi SKOPille tien enemmistöomistajaksi vuonna 1945 ja Suomen Kiinteistöpankki Oy:n taival itsenäisenä pankkina päättyi vuonna 1945.
Hypoteekkiyhdistyksen pankkirakennus seisoo linnakkeena Eteläesplanadilla
Anu Latva-aho
FM, taidehistoria
