Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Eteläesplanadi 16, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen talo. Kuva: Grünberg Constantin, 1967 / Helsingin kaupunginmuseo.

Hypoteekkiyhdistyksen pankkirakennus seisoo linnakkeena Eteläesplanadilla

Vuonna 1858 Senaatti antoi määräyksen perustaa Suomeen Hypoteekkiyhdistyksen, luottolaitoksen, joka olisi erikoistunut valtakunnalliseen asuntorahoitukseen. 

Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypo toimii edelleen saman periaatteen mukaisesti. Asuntorahoittamisen lisäksi pankki harjoittaa tytäryhtiönsä Suomen Asuntohypopankki Oy:n kautta talletuspankkitoimintaa. Pankin perustamiskokous pidettiin Senaatin antamaa määräystä seuraavana vuonna. Varsinainen antolainaustoiminta käynnistyi muutamaa vuotta myöhemmin, vuonna 1862 Suomen Pankista saaduilla varoilla sekä Hypoteekkiyhdistyksen omilla obligaatioilla. Hypoteekkiyhdistyksen toimintaperiaate erosi samoihin aikoihin alkavasta liikepankkien liiketoiminnasta. Hypoteekkiyhdistyksen lainanottajat olivat pääosin tilanomistajia, jotka olivat myös yhdistyksen jäseniä ja tarvitsivat lainapääomaa kehittyvään maataloustoimintaan.

1900-luvun puolella Hypoteekkiyhdistys sai oman pankkirakennuksen. Arkkitehdiksi valikoitui Lars Sonck, jota pankin johtokunta suositti tehtävään. Sonckilla oli runsaasti näyttöjä tämäntyyppisen arkkitehtuurin luojana, olihan hän siihen mennessä toiminut monien pankki- ja vakuutusrakennusten arkkitehtinä laajentuvassa Helsingissä, kuten esimerkiksi Privatbankenin, Pohjolan ja Wasa Bankenin rakennushankkeiden kanssa. Vuonna 1909 Hypoteekkiyhdistyksen nelikerroksinen pankkirakennus valmistui osoitteeseen Eteläesplanadi 16. 

Rakennuksessa yhdistyi klassinen arkkitehtuuri ja uudet modernit rakennusperiaatteet ja rakennuksesta keskusteltiin sen valmistuttua julkisesti lehdistössä paljon. Rakennus miellytti sekä modernin arkkitehtuurin kannattajia että vanhaan klassisempaan perinteeseen tukeutuvia kannattajia. Julkisivu ja runko on muodoltaan suorakulmainen ja symmetrinen. Materiaalivalinnoissa käytettiin Suomen Kiviteollisuus Oy:n toimittamaa vaaleanharmaata sileäksi hiottua Uudenkaupungin graniittia ja pohjakerroksen salin tukipilarit ovat Vehmaan punaista graniittia. Koristelun yksityiskohdat ovat kalliita, koristeellisia ja hienopiirteisiä. Esimerkiksi pääoven kahvat koristeineen olivat Koru Oy:n hopeasta valmistamat. Joitain osia fasadista myös kullattiin, mikä antoi rakennukselle erityisen ylellisen leiman. Nämä osat ovat nykyään kadonneet. Rakennuksen fasadin yksityiskohdissa on nähtävissä myös yhtymäkohtia Sonckin aiempiin suunnitelmiin rakenteiden sekä ornamentiikan osalta.

Sisätiloiltaan Hypoteekkiyhdistyksen pankki oli melko yksinkertainen. Pohjakerros betonisine pylväshalleineen oli varattu liiketoiminnan käyttöön ja kolme ylempää kerrosta olivat keskenään samanlaiset. Betonia käytettiin rakentamisessa runsaasti, kantavissa rakenteissa, portaikoissa ja holvissa. Sisätilat olivat yksinkertaiset ja käytännölliset ja niitä pystyttiin muokkaamaan vuokraajien toiveiden mukaisesti eli rakennus oli myös monikäyttöisyyden näkökulmasta erittäin toimiva. Rakennuksen valmistuttua siinä toimi Hypoteekkiyhdistyksen lisäksi Hypoteekkikassa, Suomen Kauppapankki, Kiinteistöpankki ja muita liike- ja asianajotoimistoja. Hypoteekkikassan ja Suomen kiinteistöpankin sisustuksen suunnitteli arkkitehti Sigurd Frosterus. 

1920-luvun lopulla alkanut pulakausi vaikutti ja vaikeutti myös Hypoteekkiyhdistyksen toimintaa. Lopulta vuonna 1937 pääkonttori siirtyi valtiolle, kun vanhat obligaatiovelat ja niistä myönnetyt maatalouden lainat siirtyivät valtion vastuulle. Tämän jälkeen tiloihin muutti Kansaneläkelaitos ja myöhemmin kouluhallitus ja liikenneministeriö. Eteläesplanadin rakennus onkin kokenut monia muutos- ja laajennusvaiheita. Esimerkiksi nytkin rakennuksen kadunpuolella fasadissa näkyvä korotusosa on rakennushallituksen suunnittelema ja tehtiin vuonna 1957. Kymmenen vuotta myöhemmin pihasiipeen rakennettiin niin ikään toiset kaksi kerrosta. Vuonna 1980 Hypoteekkiyhdistyksen rakennus sai valtion suojelumerkinnän ja tämän jälkeen kaikkein korjaustoimenpiteiden lähtökohtana on rakennuksen historiallisen asun ja alkuperäisten materiaalien säilyttäminen. 1990-luuvn lopulla liikenneministeriön toiminta-aikana naapuritalosta Eteläesplanadi 18:sta hankittiin lisätilaa ja talojen välille puhkaistiin käytävä.

Nykyään rakennus on virkamieskäytössä ja siellä toimii edelleen Liikenne- ja viestintäministeriö. Rakennuksen julkisivua voi ihailla vaikkapa päiväkävelyllä Esplanadin puistosta käsin.
 

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Finnair, merkintäoikeudet ja tehokkaat markkinat

Henri Häkkilä

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjillä työskentelevä piensijoittaja.

18.6.2020

Rahahanat auki – lisää kierroksia

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Viisas Raha lehden vt.päätoimittaja.

12.6.2020

Pahin taloudellinen virhe?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

2.6.2020

Atlas Pankin lyhyt, mutta komea tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

26.5.2020

Pörssiromahdus tuli – olitko valmis?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

16.3.2020

Tiedätkö, mihin sijoitat?

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana.

13.3.2020

Takana erinomainen sijoitusvuosi, jatkuuko nousu?

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

6.3.2020

Paniikki on sijoittajan paras ystävä

Aki Pyysing

Kirjoittaja on ollut pokeriammattilainen 25 vuotta ja sijoittanut spekulatiivisesti osakkeisiin 34 vuotta. Hän kirjoittaa sijoituskolumnia sivustolla www.sijoitustieto.fi

5.3.2020

Paranna kassavirtaasi ja maksat vähemmän

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

25.2.2020

Osakesäästötili vs arvo-osuustili

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.

30.1.2020

Mitä jos et saisikaan odotettua määrää eläkettä?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

22.1.2020

Kullalle on tulossa kova alkuvuosi

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

2.1.2020

Osakesäästäjillä tapahtumarikas vuosi 2019

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

20.12.2019

Optimistien vuosi

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana. 

20.12.2019

Miten aloittaa sijoittaminen?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

5.12.2019

Monet ihmiset ovat lähivuosina alkaneet kiinnostua sijoittamisesta vaurastumisen muotona ja työkaluna oman eläkkeen turvaamiseksi.

Osakesäästäjien perustehtävä on puolustaa yksityissijoittajan etuja

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

15.11.2019

Korkomarkkinan kädenvääntö, nousevatko korot vai eivät

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

15.11.2019