Pankkien vaikutus Helsingin keskustan liikekortteleiden kaupunkikuvaan on ollut 1800-luvun lopulta lähtien merkittävä.
Aiemmassa kirjoituksessa Kansallis-Osake-Pankin alkuvaiheita, tarkasteltiin pankin ensimmäisen oman, Aleksanterinkatu 42:ssa sijaitsevan pankkirakennuksen kautta alkavaa liikepankkien valtakautta suomalaisessa ja hiljalleen myös suomenkielistyvässä liikemaailmassa. Tässä kirjoituksessa siirrytään seuraavan vuosisadan jälkipuoliskolle, mutta fyysisesti aivan lähelle, viereiseen rakennukseen Aleksanterinkatu 40:een, johon uusi pankkirakennus nousi vuonna 1962. Kansallis-Osake-Pankin vaikutus Helsingin liikekeskustan rakentumisessa on ollut kautta pankkihistorian merkittävä, mikä näkyy erityisesti Aleksanterinkadulla, joka edelleen esiintyy Helsingin liike-elämän päänäyttämönä.
Kansallis-Osake-Pankki rakennutti 1960-luvulla kaksi pankkirakennusta Helsingin keskustan Antiloopin kortteliin. Lisäksi samoihin aikoihin lukuisia pankin sivukonttoreita perustettiin eri puolille pääkaupunkiseutua. Tuolloisen pääjohtaja Matti Virkkusen toimikautta KOPin pääjohtajana leimasivat sotakorvaukset ja markan devalvaatiot, mutta toisaalta myös sotienjälkeinen alkava optimismi, joka näkyi pankkitoiminnan voimakkaana kasvuna. Aleksi 40:n kortteli oli siirtynyt Kansallis-Osake-Pankin omistukseen jo vuonna 1907. Tontilla sijaitsi tuolloin Ateneuminkin suunnittelijana tunnetun Theodor Höijerin suunnittelema nelikerroksinen kivitalo, joka oli valmistunut 1880-luvulla. Tämä rakennus purettiin 1950-luvun lopussa uuden konttoritalon tieltä. Purkaminen aiheutti niin suurta vastustusta, että sen seurauksena KOP päätyi rekonstruoimaan vanhan Kämpin rakennusosat Pohjoisesplanadin puolella. Julkisivu, pääporrashuone ja ensimmäisen kerroksen Kämpin sali sekä toisen kerroksen peilisali rakennettiin uudelleen niin, että ne olivat osa muuten modernia ja pelkistettyä konttorirakennusta. KOP rakennutti kiivaimmalla laajentumiskaudellaan pankkikonttoreiden lisäksi myös muita toimistotaloja Helsingin keskustaan ja muualle Suomeen.
Aleksanterinkatu 40:n rakennuksen suunnitteli Teknillisen korkeakoulussa professorina toimiva huoneenrakennusopin professori Antero Pernaja. Pernaja on suunnitellut muitakin saman aikakauden rakennuksia, kuten tuolloisen Postisäästöpankin rakennuksen Fabianinkadulla. Sodanjälkeinen pankkiarkkitehtuuri oli yhteiskunnan yleistä ajatusmaailmaa vastaavaa, eteenpäin katsovaa, pelkistettyä ja modernia ja siihen liittyi myös pankkitekniikan uudistaminen. Tätä uutta ja tehokasta ilmettä kuvastamaan valmistui myös KOPin uusi rakennus suoraviivaisine linjoineen ja moderneine ilmeineen. Rakennuksen julkisivu muodostuu ruudukoista eli koostui tuolloin suositusta rasterijulkisivusta. Umpinaiset osat on verhottu kuparilevyillä, kaksi alinta kerrosta ovat näyteikkunoita ja katto on kuparipeltiä. Rakennus suunniteltiin kiivaasti laajenevan pankin tarpeisiin, joita naapuritontille edellisellä vuosisadalla rakennettu pankki tarvitsi.
Kluuvikadun puolelle ulottuva rakennusosa oli liikerakennuskäytössä ja se oli Antero Pernajan ja Nils-Henrik Sandellin suunnittelema ja Pohjoisesplanadin puolelle rekonstruoitiin vanhan hotellin julkisivu. Aleksanterinkadun puoli oli pankkikäytössä ja lisäksi siellä oli muutamien muidenkin yritysten toimitiloja. Ensimmäisessä kerroksessa oli pankkisali sekä myymälätiloja. Sijainniltaan ensimmäisen kerroksen pankkisali tontin sisäosassa oli perinteinen, mutta salin ilme oli muilta osin vaalea ja koostui kiiltävistä pinnoista. Upea, ulospäinkin näkyvä rakenne olivat rakennuksen kulmalla ulos asti näkyvät modernit ulkoliukuportaat. Myös toisessa kerroksessa oli myymälätilaa ja pankkisalin parvella oli toimistotilaa. Ylemmät kerrokset olivat konttorikäytössä. Sisätiloissa tehtiin lukuisia muutoksia jo pankin toiminta-aikana. Suurin ja näkyvin niistä oli 1980-luvun puolivälissä liukuportaiden poistaminen.
1990-luvulla talouselämässä puhaltaneet muutoksen tuulet saavuttivat myös KOPin. Pankkisali poistui käytöstä 1990-luvun puolivälin paikkeilla pankkifuusioiden myötä. Sen jälkeen rakennuksessa on ollut liiketiloja. 1990-luvun lopulla avautui Kämp Galleria ja alimmat myymäläkerrokset liittyivät osittain uuteen kauppakeskukseen. Kluuvikadun puolella avasi vuonna 2007 hotelli Glo. Rakennus on nykyään hieman eri näköinen kuin valmistuessaan, mutta ajalleen tyypillistä tehokasta ja suoraviivaista ilmettä voi edelleen ihastella kävellessä Aleksanterinkatua pitkin.
Kansallis-Osake-Pankin alkuvaiheita – Aleksanterinkatu 42
Anu Latva-aho
FM, taidehistoria
