Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Nykyään vanha Kansallis-Osake-Pankin rakennus on osa Kämp Gallerian ostoskeskusta.

HISTORIAN HAVINAA: Kansallis-Osake-Pankin alkuvaiheita – Aleksanterinkatu 42

1860-luku oli Euroopassa taloudellisen kasvun, vapautumisen ja kehityksen aikaa. Elinkeinoelämä, rahapolitiikka ja teollisuus kehittyivät myös Suomessa ja esimerkiksi rautatiet alkoivat yhdistää kaupunkeja.

Tätä kehityskulkua ennen Suomessakin toimi vain Suomen Pankki (1811) sekä 1820-luvulta lähtien syntyneitä pienempiä säästöpankkeja. Suurin osa Suomessa 1800-luvulla perustetuista pankeista olikin juuri pieniä paikallisia säästöpankkeja, jotka toimivat suhteellisen pienellä asiakaspohjalla. Oman rahayksikön, markan saaminen Suomen suuriruhtinaskunnalle vuonna 1860 oli merkittävä asia. Suomen ensimmäinen liikepankki, Suomen Yhdys-Pankki perustettiin Helsingissä kaksi vuotta tämän jälkeen, vuonna 1862. Tämän jälkeen seuraava liikepankki aukesi, kun Pohjoismaiden Osakepankki Kauppaa ja Teollisuutta varten perustettiin vuonna 1873. 

Varsinainen liikepankkien välinen kilpailu käynnistyi kuitenkin vasta 1889, jolloin Kansallis-Osake Pankki perustettiin. Ennen Kansallis-Osake Pankkia liikepankkisektori oli mielletty lähinnä ruotsinkielisiä pääomapiirejä varten. Mikäli tuolloin halusi asioida pankissa, tuli käytännössä osata joko ruotsia tai venäjää, vaikka vuonna 1863 annetussa kieliasetuksessa suomen kieli olikin nostettu julkisessa elämässä tasa-arvoiseen asemaan ruotsin rinnalle. Liikepankkeja perustettiin tämän jälkeen runsaasti ja niitä oli vuonna 1901 jo kymmenen kappaletta.

Kansallis-Osake-Pankin perustivat tässä mielipideilmastossa suomenmieliset kansallisuusaatteen innostamana, ja se tuki erityisesti suomenkielistä kulttuuria ja elinkeinotoimintaa, joka heräsi erityisen suureen kasvuun vuosisadan lopulla. Tuolloin vielä nuori arkkitehti Onni Törnqvist (myöhemmin Tarjanne) suunnitteli Kansallispankin pääkonttorin Helsinkiin. Tarjanne oli poliittisesti valveutunut fennomaani, joten hänen valintansa suunnittelemaan suomenkielistä kansallista pankkia on luonteva. Kansallis-Osake-Pankki olikin Tarjanteen ensimmäinen suunnitelma arkkitehtinä. Tarjanteen tunnetuimpia rakennuksia Helsingin keskustassa on linnamainen Kansallisteatterin (1902) rakennus Rautatientorin reunalla. Pankkirakennus valmistui vuonna 1892 osoitteeseen Aleksanterinkatu 42.

Vaalean kellertävä rakennus on nelikerroksinen ja tyyliltään uusrenessanssityylinen. Eurooppalaisista renessanssivaikutteista huolimatta rakennuksessa on nähtävissä myös suomalaiskansallista ornamentiikkaa. Salia valittiin koristamaan geometrisiä koristemaalauksia, jotka perustuivat karjalaisiin puu- ja kirjontaornamentteihin. Kansallis-Osake-Pankin rakennus on yksi ensimmäisistä yksityispankkitaloista, joita Suomeen rakennettiin. Rakennus on myös siinä mielessä erityinen, että se on kokonaisuudessaan tarkoitettu alusta alkaen pankkikäyttöön. Ylemmissä kerroksissa esimerkiksi ei ollut asuinhuoneistoja, kuten monissa vastaavissa pankkirakennuksissa. Kansallis-Osake-Pankin rakennusta on aikojen saatossa muutettu ja modernisoitu ajanmukaiseksi. Vuonna 1919 tehtiin muutokset hissin lisäämiseksi ja seuraavana vuonna pihalle rakennettiin uusi lasikattoinen pankkisali sekä uusi kattokerros. Pankin rakennukseen on lisätty Kauno S. Kallion suunnittelema, varsin huomiota herättävän näköinen sisäänkäynti vuonna 1936. Sisäänkäynti on rakennettu mustasta graniitista ja eroaa huomattavasti rakennuksen muusta ilmeestä.

Suomen pankkisektorin perustavaa laatua oleva rakennemuutos alkoi itsenäistymisen jälkeen ja kesti koko 1900-luvun. Aluksi useista liike- ja säästöpankeista koostuva pankkisektori alkoi muuttua ja pankit joutuivat yhdistymään toisiinsa. Useiden fuusioiden myötä 25 itsenäistä liikepankkia sulautui lopulta yhteen. Viimeisin fuusio tässä kehityskulussa oli Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin yhdistyminen Merita Pankiksi vuonna 1995. Tämän jälkeen pankkiala Suomessa alkoi myös vauhdilla kansainvälistyä.

Nykyään vanha Kansallis-Osake-Pankin rakennus on osa Kämp Gallerian ostoskeskusta ja pankkirakennuksen puolella on useampia vaatekauppoja, joihin voi piipahtaa sisään ja jotka yhdistyvät ostoskeskuksen uudempiin tiloihin. Samalla kaupoissa käydessään voi ihailla pankkisalissakin käytössä ollutta geometristä mustavalkokuvioista kivilattiaa ja nähdä sielunsa silmin vanhat tummapuiset pankkitiskit seinänvieruksilla. Kiireen tuntu ei ole kadonnut, nyt kiireisten pankkitoimihenkilöiden tilalla kiiruhtavat myyjät työtehtävissään. Rakennukseen pääsee sisälle joko suoraan kadulta Aleksanterinkatu 42 kohdalta tai Kämp Gallerian sisäänkäyntien kautta.


 

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Finnair, merkintäoikeudet ja tehokkaat markkinat

Henri Häkkilä

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjillä työskentelevä piensijoittaja.

18.6.2020

Rahahanat auki – lisää kierroksia

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Viisas Raha lehden vt.päätoimittaja.

12.6.2020

Pahin taloudellinen virhe?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

2.6.2020

Atlas Pankin lyhyt, mutta komea tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

26.5.2020

Pörssiromahdus tuli – olitko valmis?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

16.3.2020

Tiedätkö, mihin sijoitat?

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana.

13.3.2020

Takana erinomainen sijoitusvuosi, jatkuuko nousu?

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

6.3.2020

Paniikki on sijoittajan paras ystävä

Aki Pyysing

Kirjoittaja on ollut pokeriammattilainen 25 vuotta ja sijoittanut spekulatiivisesti osakkeisiin 34 vuotta. Hän kirjoittaa sijoituskolumnia sivustolla www.sijoitustieto.fi

5.3.2020

Paranna kassavirtaasi ja maksat vähemmän

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

25.2.2020

Osakesäästötili vs arvo-osuustili

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.

30.1.2020

Mitä jos et saisikaan odotettua määrää eläkettä?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

22.1.2020

Kullalle on tulossa kova alkuvuosi

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

2.1.2020

Osakesäästäjillä tapahtumarikas vuosi 2019

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

20.12.2019

Optimistien vuosi

Timo Marttila

Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana. 

20.12.2019

Miten aloittaa sijoittaminen?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

5.12.2019

Monet ihmiset ovat lähivuosina alkaneet kiinnostua sijoittamisesta vaurastumisen muotona ja työkaluna oman eläkkeen turvaamiseksi.

Osakesäästäjien perustehtävä on puolustaa yksityissijoittajan etuja

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

15.11.2019

Korkomarkkinan kädenvääntö, nousevatko korot vai eivät

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

15.11.2019