Sijoittajan sixpack –sarjassa perehdytään keskeisiin yrityksen luvuista kumpuaviin tunnuslukuihin, jotka ovat hyödyksi sopivia sijoituskohteita seulovalle. Sarjan viidennessä osassa aiheena on nettovelkaantumisaste eli gearing.
Olen kirjoituksissani osakkeiden analysoinnista usein kuvannut teknisen analyysin eri menetelmiä. Silloin tarkastellaan, ovatko osakemarkkinat nousu- vai laskutrendissä, haetaan trendin käännepisteitä ja tunnistetaan kurssihuippuja ja notkahduksia.
Fundamenttianalyysin lähestymistapa on toinen. Siinä yhtiön tilinpäätöksestä lasketaan tunnuslukuja, joiden perusteella arvioidaan yhtiön sopivuutta sijoituskohteeksi.
Kun tekninen analyysi pyrkii määrittelemään, milloin yhtiön osake on ostettavissa tai myytävissä otollisimpana ajankohtana, fundamenttianalyysi tuo esille yhtiön laadullisia tekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi osakkeen kalleus tai halpuus verrokkeihinsa nähden, kyky tuottaa tuottoa omistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle tai kyky jakaa osinkoa omistajille.
Sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä menetelmää, jolla pystyttäisiin tunnistamaan tuottoisimmat osakkeet kaikissa tilanteissa. Sijoittajan on tarkasteltava yhtiötä ja osaketta eri puolilta, sovellettava useita toisistaan poikkeavia menetelmiä ja niiden kautta suodatettava mahdollisiksi sijoituskohteiksi valikoituvat osakkeet.
Olen vuosien varrelta valinnut kuusi tilinpäätöksestä laskettavaa tunnuslukua, jotka yhdessä käytettyinä kuvaavat varsin hyvin pörssiyhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tämä kuuden tunnusluvun paketti on osuvasti nimetty ”sijoittajan sixpackiksi”. Tässä sarjassa esitellään niistä jokainen omassa artikkelissaan.
Sarjan viidennessä osassa vuorossa on nettovelkaantumisaste eli gearing.
Nettovelkaantumisaste eli Gearing
Yhtiön velkaantuneisuutta voidaan kuvata kahdella käsitteellä, nettovelkaantumisasteella (gearing) tai pelkästään velkaantumisasteella. Näiden erona on, että nettovelkaa laskettaessa korollisista veloista vähennetään likvidit rahavarat. Nettovelkaantumisaste mittaa siis yhtiön korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta. Yksinkertaistettuna tunnusluku kertoo missä suhteessa rahoittajilta on lainattu korollista velkaa ja omistajat sijoittaneet omaa pääomaa yhtiöön.
Suuri tunnusluku kuvaa yhtiön korkeaa velkaantuneisuutta. Velkaantuneen yhtiön kasvumahdollisuudet heikkenevät ja mahdollisen lisärahoituksen saaminen rahoittajilta voi olla tiukkaa.
Nettovelkaantumisasteen ollessa 100 prosenttiayhtiöllä on saman verran rahoittajilta otettua lainaa kuin omistajat ovat yhtiöön sijoittaneet. Tällöin yhtiön rahoitustilanne on vielä kutakuinkin tasapainossa.
Jos tunnusluku on negatiivinen, kuten Koneella, Nesteellä, Nokialla, Olvilla, Orionilla, UPM:llä, Valmetilla tai Verkkokauppa.com:lla, yhtiö on käytännössä nettovelaton. Silloin yhtiöllä ei ole korollista velkaa tai mahdollinen velka voidaan maksaa pois yhtiön kassavaroin.
Nettovelkaantuneisuusaste ei ole sidoksissa yhtiön toimialaan. Kun P/E:n vertailua koskevassa osassa varoitettiin vertaamasta liian tarkkaan ”omenoita ja päärynöitä” eli eri toimialojen yhtiöitä keskenään, nettovelkaantuneisuutta voidaan verrata eri toimialojen yhtiöiden välillä.
Lue myös aiemmin julkaistut Sijoittajan sixpack -sarjan osat:
osa 1. Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhdetta kuvaava P/E.
osa 2. Kumpi kertoo sijoittajalle enemmän: ROI vai ROE?
osa 3. Osakkeen hinnan suhde osakekohtaiseen omaan pääomaan (P/B).
osa 4. Mitä kertoo yhtiön omavaraisuusaste?
Juttusarjaa on julkaistu alun perin vuosina 2019–2020.
