Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Tunnuslukua on jos jonkinlaista, mutta millä mittareilla kiinnostavia yhtiöitä pitäisi seuloa? Sijoittajan sixpack auttaa erottelemaan jyvät akanoista

Sijoittajan sixpack –sarjassa perehdytään keskeisiin yrityksen luvuista kumpuaviin tunnuslukuihin, jotka ovat hyödyksi sopivia sijoituskohteita seulovalle.

Olen kirjoituksissani osakkeiden analysoinnista usein kuvannut teknisen analyysin eri menetelmiä. Silloin tarkastellaan, ovatko osakemarkkinat nousu- vai laskutrendissä, haetaan trendin käännepisteitä ja tunnistetaan kurssihuippuja ja notkahduksia.

Fundamenttianalyysin lähestymistapa on toinen. Siinä yhtiön tilinpäätöksestä lasketaan tunnuslukuja, joiden perusteella arvioidaan yhtiön sopivuutta sijoituskohteeksi. Kun tekninen analyysi pyrkii määrittelemään, milloin yhtiön osake on ostettavissa tai myytävissä otollisimpana ajankohtana, fundamenttianalyysi tuo esille yhtiön laadullisia tekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi osakkeen kalleus tai halpuus verrokkeihinsa nähden, kyky tuottaa tuottoa omistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle tai kyky jakaa osinkoa omistajille.

Sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä menetelmää, jolla pystyttäisiin tunnistamaan tuottoisimmat osakkeet kaikissa tilanteissa. Sijoittajan on tarkasteltava yhtiötä ja osaketta eri puolilta, sovellettava useita toisistaan poikkeavia menetelmiä ja niiden kautta suodatettava mahdollisiksi sijoituskohteiksi valikoituvat osakkeet.

Olen vuosien varrelta valinnut kuusi tilinpäätöksestä laskettavaa tunnuslukua, jotka yhdessä käytettyinä kuvaavat varsin hyvin pörssiyhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tämä kuuden tunnusluvun paketti on osuvasti nimetty "sijoittajan sixpackiksi".

Tästä käynnistyvässä Sijoittajan sixpack -sarjassa esitellään jokainen näistä kukin omassa artikkelissaan. Osat ovat:

  1. P/E
  2. ROE
  3. P/B
  4. omavaraisuusaste
  5. gearing
  6. osinkotuotto

Ylivoimaisesti eniten käytetty tunnusluku

P/e (price per earnings) -luku kuvaa osakkeen hinnan ja yhtiön osakekohtaisen tuloksen suhdetta. Usein p/e lasketaan esimerkiksi kokonaiselle osakeindeksille ja tämän perusteella arvioidaan, onko osakemarkkina ylikuumentunut, keskiarvossaan vai mahdollisesti edullinen.

Yksittäiselle osakkeelle p/e:tä laskettaessa vertailua pitäisi tehdä saman toimialan sisällä. Silloin yhtiöt ovat ikään kuin "samalla viivalla" keskenään. Myös niiden osakkeet ovat paremmin yhteismitallisia. Eri toimialojen osakkeiden vertailussa riskinä on, että verrataan "omenoita ja päärynöitä" keskenään eli yhtiöitä, joiden toimintaympäristö, ja sitä kautta tuloksentekokyky, ovat erilaisia.

Myöskään syklisen ja defensiivisen osakkeen, esimerkiksi konepajan ja elintarvikeyhtiön, vertaaminen p/e-luvun perusteella ei ole tarkoituksenmukaista.

Tätä kirjoitettaessa (syyskuussa 2019) Helsingin pörssin p/e on 15,9 ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden p/e 22,4. Toteutunein tuloksin ja vuoden lopun kurssein laskettuna suomalaisten pörssiyhtiöiden p/e-luku on ollut vuosina 2001-2010 keskimäärin 16.

Voittokerroin

P/e:n eli osakkeen hinnan suhteen osakekohtaiseen tulokseen voi helpoimmin ymmärtää, kuinka monessa vuodessa yhtiö omalla nettotuloksellaan maksaa osakkeen nykyhinnan. Tulkinta on yksinkertaistettu, sillä se olettaa yhtiön nettotuloksen pysyvän muuttumattomana myös tulevaisuudessa. Luku siis kertoo, kuinka moninkertainen yrityksen arvo on suhteessa sen yhden vuoden aikana tekemään tulokseen.

P/e-lukua tulkitseva pitkäaikainen sijoittaja haluaa löytää yhtiöitä, joissa tuloksen kasvua ei juurikaan hinnoitella nykykurssiin. Vastaavasti jos yhtiöön on hinnoiteltu odotukset suuresta tuloskasvusta, tämä saattaa sisältää pitkällä aikavälillä toteutuvaa riskiä.

Alhaisen p/e:n eli tässä mielessä halvan yhtiön kasvuodotukset ovat matalat tai jopa negatiiviset. Tämä edellyttää, ettei yhtiön nettotuloksen kasvussa tapahdu muutoksia, mikä edellä todettiin. Alhaisen p/e:n yhtiöissä saattaa olla todellisia helmiä, joiden toimiala ei jostain syystä ole suosittu. Riskinä on kuitenkin yhtiön tuloksentekokyvyn pysyminen heikkona.

Korkea p/e kertoo yhtiöön kohdistuvista kasvuodotuksista. Odotukset saattavat olla todellisia, jolloin yhtiöllä on jo takanaan näyttöjä nettotuloksen vuosittaisesta kasvattamisesta.

Silloin korkea p/e puolustaa paikkaansa, kun tulevina vuosina nopeampi tuloskasvu kompensoi osakkeen korkeampaa nykykurssia.

Korkeaan p/e-lukuun liittyy kuitenkin jälleen riskinsä. Perinteinen yhtiö saattaa saada korkean p/e-luvun, jos sen nettotulos on heikko (jakajana oleva e on siis pieni). Syklisillä yhtiöillä suhdanteen pohjalla p/e nouseekin usein tavanomaista korkeammaksi, ja vastaavasti suhdanteen huipulla se on matala. Silloin pelkästään p/e:n perusteella tulkittu osakkeen edullisuus onkin näennäistä.

Yleistettynä voidaan todeta p/e:n olevan matala kymmenen suuruusluokassa. Vastaavasti p/e:n ollessa 20 tai yli, yhtiöön on asetettuna kasvuodotuksia, joiden tulisi vuosien kuluessa toteutua. Esimerkiksi Koneen p/e on tätä kirjoitettaessa 30,82.

Tarkennettu mittari

Yalen professori Robert Schiller on kehittänyt p/e:stä oman versionsa, Schillerin p/e:n tai CAPE eli Cyclically Adjusted P/E, kuten tämä toisinaan ilmaistaan. Siinä aikaväliä on pidennetty tavanomaisesta yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen.

Schillerin p/e suhtautuu siis tavanomaiseen p/e:hen kuin liukuva keskiarvo kurssigraafiin. Tosin Schillerin p/e:n laskennassa inflaation vaikutus on otettu huomioon ja aiempien vuosien tulokset on korjattu nykyarvoon.

Schillerin p/e:tä käytettäessä markkinoiden hetkelliset heilahtelut tasoittuvat, p/e:n pääsuunta nousee paremmin esiin ja erkaantuminen keskimääräisestä kuvaa osakemarkkinan yli- tai aliarvostusta paremmin kuin yhden vuoden lukuarvo.

Arvostelijoiden mielestä Schillerin p/e:n laskennassa inflaatiokorjauksena käytetty CPI (Consumer Price Index eli amerikkalainen kuluttajahintaindeksi) ei välttämättä kuvaa todellista inflaatiota.

Tällä hetkellä (syyskuussa 2019) Yhdysvaltain osakemarkkinoilta laskettu Schillerin p/e on 30,2 ja historiallinen keskiarvo on 16,7. Osakemarkkinat ovat tämän mukaan yliarvostetut, ja CAPE:n noustessa yli 26:een, yliarvostus on hälyttävän korkea.

 

Lue myös Hot & Cold -sarjan aloitusjakso: Mitkä Helsingin pörssin osakkeet näyttävät nyt halvoilta? Entäpä mitkä kalliilta? Tekninen analyysi auttaa seulonnassa

Lisää aiheesta "Markkinat"