Sijoittajan sixpack –sarjassa perehdytään keskeisiin yrityksen luvuista kumpuaviin tunnuslukuihin, jotka ovat hyödyksi sopivia sijoituskohteita seulovalle. Sarjan kolmannessa osassa aiheena on hinnan suhde osakekohtaiseen omaan pääomaan (P/B).
Olen kirjoituksissani osakkeiden analysoinnista usein kuvannut teknisen analyysin eri menetelmiä. Silloin tarkastellaan, ovatko osakemarkkinat nousu- vai laskutrendissä, haetaan trendin käännepisteitä ja tunnistetaan kurssihuippuja ja notkahduksia.
Fundamenttianalyysin lähestymistapa on toinen. Siinä yhtiön tilinpäätöksestä lasketaan tunnuslukuja, joiden perusteella arvioidaan yhtiön sopivuutta sijoituskohteeksi. Kun tekninen analyysi pyrkii määrittelemään, milloin yhtiön osake on ostettavissa tai myytävissä otollisimpana ajankohtana, fundamenttianalyysi tuo esille yhtiön laadullisia tekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi osakkeen kalleus tai halpuus verrokkeihinsa nähden, kyky tuottaa tuottoa omistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle tai kyky jakaa osinkoa omistajille.
Sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä menetelmää, jolla pystyttäisiin tunnistamaan tuottoisimmat osakkeet kaikissa tilanteissa. Sijoittajan on tarkasteltava yhtiötä ja osaketta eri puolilta, sovellettava useita toisistaan poikkeavia menetelmiä ja niiden kautta suodatettava mahdollisiksi sijoituskohteiksi valikoituvat osakkeet.
Olen vuosien varrelta valinnut kuusi tilinpäätöksestä laskettavaa tunnuslukua, jotka yhdessä käytettyinä kuvaavat varsin hyvin pörssiyhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tämä kuuden tunnusluvun paketti on osuvasti nimetty ”sijoittajan sixpackiksi”. Tässä sarjassa esitellään niistä jokainen omassa artikkelissaan.
Tässä sarjan kolmannessa osassa vuorossa on osakkeen hinnan suhde osakekohtaiseen omaan pääomaan, P/B.Tulosperusteisen arvostuksen sijaan yhtiö voidaan hinnoitella tasearvonsa perusteella.
P/B eli price per book (B tai BV) kertoo paljonko yhtiöllä on omaa pääomaa osaketta kohti. Edelleen P/B tulkitsee paljonko sijoittajat ovat valmiita maksamaan yhtiössä olevasta yhdestä eurosta.
P/B -lukua käytetään usein erottelemaan arvo- ja kasvuyhtiöt toisistaan
Alhaisen P/B:n yhtiöt tulkitaan arvoyhtiöiksi ja vastaavasti korkean P/B:n kasvuyhtiöiksi. P/B:n ollessa alhainen, sijoittajat eivät ole valmiita maksamaan yhtiön kasvuodotuksista ja täten eivät ole valmiita maksamaan yhtiön varallisuudestakaan. Vastaavasti korkean P/B:n yhtiöön on rakennettuna kasvuodotuksia. Sijoittajat kokevat korkean P/B:n heijastavan kasvuodotuksia ja ovat valmiita maksamaan yhtiön varallisuudesta arvoyhtiötä enemmän. Hyvin alhaisen P/B:n yhtiö saattaa olla sijoittajien epäsuosiossa. Yhtiön taloudellinen tila saatetaan arvioida heikoksi ja varallisuus epäkurantiksi. Silloin yhtiön pääomasta ei olla halukkaita maksamaan mikä heijastuu alhaisen pörssikurssin kautta myös alhaisena P/B:nä. Metsäyhtiöt ovat aika ajoin olleet tällaisia hyvin alhaisen P/B:n yhtiöitä.
Raja arvo- ja kasvuyhtiön välillä on kuin veteen piirretty viiva. Rajana on esitetty lukuja 1,5 – 2,5. Noususuhdanteessa raja pyrkii kohoamaan. Laskusuhdanteessa taas osa kasvuyhtiöistä valuu osakekurssin riittävästi pudottua arvoyhtiöiksi. Usein hyvänä ostotilaisuutena pidetään kun kasvuyhtiöiden osakkeita voi ostaa arvoyhtiöiden hinnalla. Esimerkiksi Kone on P/B:n perusteella ollut aina korkealle arvostettu. Tätä kirjoitettaessa Koneen P/B on 12,9.
Osakemarkkinoille pitkäaikaisen säästämisen puolestapuhuja, Whartonin professori Jeremy Siegel korostaa matalan P/B:n osakkeiden tuottavan keskimääräistä paremmin. Myös muut akateemiset tutkimukset tukevat Siegelin väitettä.
Helsingin pörssin yhtiöiden P/B on heilahdellut varsin voimakkaasti, ensin kurssien kohottua 2004-2008 ja romahdettua maaliskuuta 2009 kohti. Korkeimmillaan P/B:n keskiarvo oli 2,75 ja alimmilleen se painui 1,1:een. Maaliskuussa 2020 P/B kävi 1,7 tasolla ja nyt kesäkuussa 2020 Helsingin pörssin P/B on 2.
P/B -luku ei automaattisesti kerro yhtiön voitollisuudesta.
Yhtiön tasearvoa tarkasteltaessa on muistettava kaksi asiaa. Taseomaisuuden kirjanpidollinen arvo ja käypä arvo on saattanut erkaantua toisistaan. Näin on pitkään ollut esimerkiksi metsäyhtiöiden kiinteistöomaisuus tai energiaomaisuus. Toisaalta taseomaisuudessa saattaa olla myös esimerkiksi ostettujen liiketoimintojen myötä muodostunutta liikearvoa. Liikearvon kirjanpitoarvon ja markkina-arvon välinen ero saattaa muodostaa alaskirjausriskin. Liikearvon alaskirjauksen jälkeen yhtiön netto-omaisuus pienenee jolloin lukuarvona P/B kasvaa.
Warren Buffettille on tyypillistä tehdä mutkikkaista asioista yksinkertaisia. Hän on esittänyt että sijoittajalle on tärkeää pörssiyhtiössä kaksi tunnuslukua: oman pääoman tuotto, ROE, sekä oman pääoman kasvu. Kun oma pääoma tuottaa hyvin, yhtiö pystyy myös kerryttämään omaa osakekohtaista pääomaansa. Silloin yhtiö on terveellä pohjalla ja on täten myös hyvä sijoituskohde. Tässä sijoittaja ostaa kahta asiaa: yhtiön kasvunopeutta sekä kasvavaa omaa pääomaa. Buffett kehottaa tarkastelemaan mieluummin osakekohtaista pääomaa kuin osakekohtaista tulosta. Osakekohtainen pääoma on Buffettin mukaan stabiilimpi ja täten myös kuvaa sijoittajalle yhtiön menestystä paremmin kuin osakekohtainen tulos.
P/B alle 1, yhtiön oman pääoman tuoton ROE:n odotetaan jäävän yksinumeroiseksi eli välttäväksi tai heikoksiP/B 1-2, yhtiön oman pääoman tuoton odotetaan olevan tyydyttävä ja asettuvan 10-15 prosenttiinP/B yli 2, yhtiön oman pääoman tuoton odotetaan olevan hyvä eli yli 15%
Lue myös aiemmin julkaistut Sijoittajan sixpack -sarjan osat:
osa 1. Osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhdetta kuvaava P/E.
osa 2. Kumpi kertoo sijoittajalle enemmän: ROI vai ROE?
Juttusarjaa on julkaistu alun perin vuosina 2019–2020.
