Ilmastolupaukset kertovat suunnitelmista vuosikymmenten päähän
lmastonmuutoksella on vaikutusta laajasti eri yrityksiin ja kokonaisiin toimialoihin. Nykyisessä epävarmassa tilanteessa monet yritykset eivät ole antaneet arviota talousnäkymistään edes loppuvuodelle, mutta ilmastotavoitteita asetetaan silti vuosikymmenten päähän. Ilmastovaikutusten analysointi on yksi keino katsoa lähiaikoja pidemmälle ja tunnistaa yrityksiä, jotka ratkaisevat liiketoiminnassaan ilmastonmuutoksen haasteita ja voivat siten olla houkuttelevia sijoituskohteita.
Yritysten vastuullisuuden arvioimiseksi on tarkasteltava kahta keskeistä osa-aluetta: vastuullisuuslupauksia ja raportoituja tietoja suoriutumisesta. Ymmärrystä molemmista tarvitaan, kun aktiivisessa sijoituskohteiden valinnassa halutaan päätellä, mitkä yritykset ovat tulevaisuuden voittajia ja häviäjiä. Raportoidut luvut eivät yksinään riitä, sillä mennyt vastuuttomuus ei ole tae tulevasta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että negatiivisia ilmastovaikutuksia edellisinä vuosina aiheuttanut toiminta ei välttämättä jatku tulevaisuudessa vastaavanlaisena riippuen yrityksen strategisista valinnoista ja investoinneista.EU on asettanut tavoitteeksi, että se olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Osa yrityksistä ja sijoittajista on ilmoittanut tähtäävänsä tätä nopeampaan päästöjen leikkaamiseen. Esimerkiksi suomalaisista eläkevakuutusyhtiöistä Ilmarinen ja Varma tavoittelevat hiilineutraalia sijoittamista vuoteen 2035 mennessä. Sijoittajat voivat päästä tavoitteeseen luopumalla tietyistä sijoituskohteista tai vaikuttamalla yrityksiin, jotta ne vähentäisivät päästöjään sijoittajien odotusten mukaisesti. Vaikka sijoittajilla on välitavoitteita hiilineutraaliin salkkuun pääsemiseksi, voisi epäsuotuisat omistukset periaatteessa myydä kerralla vasta tavoitevuoden lopussa.
Julkiset lupaukset synnyttävät odotuksia
Sijoittajien pitkän aikavälin tavoitteilla voi olla vaikutusta yrityksiin jo nopeammin, sillä esimerkiksi teollisuusyritykset eivät voi muuttaa toimintaansa yhdessä yössä vähäpäästöiseksi – paitsi ehkä sulkemalla koko päästöjä aiheuttavan tuotantonsa tai kompensoimalla. Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole kovin realistinen ainoaksi ratkaisuksi, joten tarkempaa suunnittelua tarvitaan. Tuotannon pysäyttäminen voisi tarkoittaa koko liiketoiminnan tai sen merkittävän osan loppumista. Kaikki yritykset eivät pysty myöskään kompensoimaan päästöjään kokonaisuudessaan, sillä luotettavia kompensointimahdollisuuksia on tarjolla rajallisesti. Lisäksi on epäselvää, miten sijoittajat ottavat mahdollisen kompensoinnin huomioon omissa tavoitteissaan.
Yritysten asettamista ilmastotavoitteista on tullut julkilausuman lisäksi vähitellen myös osa ehtoja, joihin pankin myöntämän lainan korko on sidottu tai joiden perusteella yhtiö voi laskea liikkeelle niin sanottuja vihreitä joukkolainoja. Vihreät lainat ovat toistaiseksi pieni osa markkinoita, mutta niiden kasvu on nopeaa.
Tavoitteilla itsellään on merkitystä myös, vaikka niitä ei olisi sidottu rahoitusvälineisiin. Kun yrityksen johto on luvannut jotain julkisesti, syntyy odotuksia käytännön teoista. Lisäksi tavoitteiden edistäminen helpottuu keskusteluissa organisaation sisällä ja esimerkiksi asiakkaiden ja toimittajien kanssa, kun voi viitata julkilausuttuun suuntaan, jota viedään käytäntöön.
Asetettujen tavoitteiden kunnianhimon tasoa voi olla vaikeaa arvioida yrityksen ulkopuolelta. Sijoittajan näkökulmasta varsinaisia numeerisia ilmastolupauksia kiinnostavampia ovat usein ne keinot, joilla yritys aikoo päästä tavoitteisiin. Keskeisiä arvioinnin tukena hyödynnettäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: Onko yrityksellä investointisuunnitelma, joka suuntautuu puhtaaseen teknologiaan tai energiatehokkuuden lisäämiseen? Entä paljonko investointien kustannukset ovat suhteessa arvioituihin tuottoihin?
Kattavatko tavoitteet tuotannon vai tuotteet?
Ilmastotavoitteiden arvioinnissa kannattaa ottaa huomioon se, koskevatko ne omaa tuotantoa vai myös yhtiön valmistamien tuotteiden ja palveluiden käytön aikaisia ilmastovaikutuksia. Toimiala vaikuttaa siihen, onko jommallakummalla enemmän merkitystä vai ovatko molemmat olennaisia päästölähteitä. Tavoitteet voivat kattaa toiminnan kokonaisuudessaan tai vain osan siitä.
Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan yrityksiin erityisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Silti ilmastovaikutuksilla on merkitystä yhä enemmän myös niille sijoittajille, joiden huomio on ensisijaisesti seuraavan kvartaalin ja vuoden tuotoissa. Pidemmän aikavälin muutokset voivat nimittäin näkyä yritysten arvossa jo nyt ja lähitulevaisuudessa. Taustalla vaikuttaa sijoitusanalyysin perusperiaate, jonka mukaan laskelmissa oletetaan yrityksille ikuinen kassavirta. Käytännössä kassavirta ei ole kuitenkaan kaikille yrityksille ikuinen vaan saattaa alkaa tyrehtyä tulevina vuosina, jos yhteiskunnissa siirrytään laajamittaisesti uusiin kestävämpiin ratkaisuihin.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten tunnistaminen edellyttää ennakointia kvartaalia pidemmälle.
Juttu on julkaistu aiemmin painetun Viisas Raha -aikakauslehden numerossa 4/2020.
Lisää aiheesta:
Nuoret ja ikäihmiset pitävät vastuullisuutta erityisen tärkeänä sijoitusvalinnoissaan
Riskeistä mahdollisuuksiin – jokainen sijoittaja voi hillitä ilmastonmuutosta
Vastuullisuus on megatrendi, joka alkaa olla valtavirtaa sijoitusanalyysissä
