Hypon talouskatsaus: Pitkäaikaisempi varjo näkyy tulevassa tuottavuudessa, koska korona-aikana ei ole investoitu. Koronakeväänä varallisuutta karttui niille, joiden tulot säilyivät. Samaan aikaan velkaisuus nousi.
–Ennustamme tälle vuodelle bkt:hen seitsemän prosentin laskua ja ensi vuodelle neljän prosentin kasvua. Uhat liittyvät luonnollisesti koronan kehittymiseen. Laajat lomautukset voivat vaihtua massatyöttömyydeksi pienestäkin iskusta, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo.
– Pitkäaikaisempi varjo näkyy tulevassa tuottavuudessa, koska korona-aikana ei ole investoitu, etätyöt vähentävät innovointia ja pelot rajoittavat ainakin matkailua ja suurtapahtumia. Vientiteollisuudelle syksy näyttää hyvin heikolta, Brotherus sanoo.
Varallisuutta karttui niille, joiden tulot säilyivät
Hypon mukaan koronakevät oli taloudelle kuin viipyilevä sunnuntai, kun ihmiset kuluttivat lähinnä vähittäiskaupoissa ja nettipalveluissa. Aikaa vietettiin kotona perheen parissa ja lenkkimaastoissa.
– Kevään monista vaikutuksista yksi yllättävimpiä on se, että korona on tehnyt monista tahattomasti ja vahingossa sekä vauraamman että terveemmän. Rahaa ei ole kulunut, koska esimerkiksi teatteriin tai ravintoloihin ei voinut mennä. Samaan aikaan työpaikkansa säilyttäneillä tulot pysyivät ja samoin eläkkeet ovat ennallaan,Brotherus sanoo.
– Peloista huolimatta alkoholin kulutus laski jopa 15 prosenttia, mikä vähentää alkoholihaittoja. Varallisuuden kasvu näkyy tilastoissa talletuksien nousuna. Pian kotitalouksilla on yli 100 miljardia euroa talletustileillä säästöjä
Patoutunutta kysyntää siis riittää ja monet ovat valmiita kuluttamaan heti, kun siihen tulee tilaisuus.
– Sulkutoimien purkamisen jälkeen taloudellinen toimeliaisuus nousee nopeasti, vaikka koronan uhkakuva häilyykin yhä kaiken yläpuolella. Kasvun ratkaisee se, milloin tauti saadaan taltutettua rokotteella tai muilla keinoin.
Vaurastumisen ohella velatkin kasvoivat
Monet kuluttajat tarttuivat pankkien lyhennysvapaisiin, kun taloushuolet heräsivät.
– Voikin olla, että kriisin jälkeen asuntolainaa uskalletaan ottaa aiempaa enemmän. Ajatus kulkee niin, että kriisin sattuessa pankki joustaa lyhennyksissä. Vuokra sen sijaan ei jousta senttiäkään. Suomalaisista saattaa poikkeustilanteen jälkeen tulla ruotsalaisempia ja velan kanssa uskalletaan elää. Kohtuus kuitenkin kaikessa, Brotherus varoittaa.
– Sijoittajien näkemys on se, että korkojen nousua ei enää edes odoteta eli euriborit jäisivät nollan tuntumaan vuosikymmeniksi. Velallisen kannalta merkittävää onkin nyt se, miten Suomen luottoluokitus kehittyy. Suomen valtion luottoluokituksen heikentyminen näkyisi sekä valtion korkomenojen kasvuna että uusien asuntolainojen marginaalien nousuna.
– Korona-ajan täsmätoimet talouden elvyttämiseksi ovat tässä hetkessä perusteltuja työttömyyden ja konkurssiaallon välttämiseksi, mutta valtionkaan velkaantuminen ei ole ilmaista, eikä ilman riskejä.
Lisää aiheesta:
Vienti sukelsi jälleen 20 prosenttia – ”Suomella on mahdollisuus tässä kisassa”
Kuluttajat ovat neuvotelleet lainojaan uusiksi ennätysmäärän
Asuntomarkkinoilla jatkuu voimakas isojako – joka toisen asunnon arvo laskee
Väestön vanheneminen leikkaa puolet Suomen talouskasvusta
