Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Hypo katsoi tarkimmin kristallipalloon viime vuonna - sai ensimmäisen voittonsa talousennustajakisassa

Hypolla oli eniten ykkössijoja ja keskimäärin tarkin ennuste vaihtotaseessa ja yksityisessä kulutuksessa. Palkintokorokkeelle nousivat myös Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti talousennustajat paremmuusjärjestykseen jo 23. kerran.

Kauppakorkeakoulu on perinteisesti jakanut vuoden talousennustajan palkinnon järjestämässään taloustutkijoiden kesäseminaarissa kesäkuun alussa. Koronakriisi perui seminaarin, mutta palkinnon jakamisen perinne jatkuu.

Kilpailussa tarkasteltiin ennusteiden osumatarkkuutta vuoden 2019 talouskehityksestä. Vuoden  talousennustajan titteliä tavoittelivat Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloustutkimus, Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, OP Ryhmä, Nordea, Danske Bank, Handelsbanken sekä Hypo ja S-pankki.

Ennustetarkkuus arvioitiin erikseen talouskasvusta, työttömyydestä, inflaatiosta, vaihtotaseesta, viennistä, tuonnista, investoinneista ja kulutuksesta. Kilpailussa otettiin huomioon kolme ennusteajankohtaa: Kevät 2018, syksy 2018 sekä kevät 2019. Kilpailussa tarkastellaan lisäksi keskimääräistä ennustetarkkuutta.

– Tässä ennustekilpailussa tärkeää on tasaisuus. Hypolla oli eniten ykkössijoja ja keskimäärin tarkin ennuste vaihtotaseessa ja yksityisessä kulutuksessa. Hypo voittikin reippaalla piste-erolla, taloustieteen professori Kari Heimonen toteaa.

Jälleen kerran voidaan myös todeta, että tarkin ennuste Suomen taloudelle tehdään Suomessa. Ennustekilpailussa EU:n komissio olisi ollut viimeinen ja OECD sijalla seitsemän.

Lopulliset pisteet ja sijoitukset ennusteajankohdan painotuksen jälkeen:

  1. HYPO (7.) (302 p.)
  2. VM (4.) (280 p.)
  3. SP ( 12. ) (263 p.)
  4. HB (6.)
  5. ETLA (8.)
  6. Pellervon taloustutkimus (1.)
  7. PT (10.)
  8. Danske Bank (2.)
  9. S-pankki (3.)
  10. OP (9.)
  11. Nordea (11.)(suluissa edellisen vuoden sijoitus)

Vuodesta 1997 pidetyn ennustekilpailun on voittanut neljästi Pellervon taloustutkimus, Suomen Pankki ja Nordea. Danske Bankilla ja OP Ryhmällä kolme voittoa. Kahdesti talousennustajapalkinnon ovat saaneet Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Valtiovarainministeriö.

Suurimmat ennustevirheet tehtiin investointien ja viennin kohdalla

– Suomen talouskasvu on ollut positiivista viisi peräkkäistä vuotta aina koronakriisiin saakka. Vuoden 2019 talouskehitystä luonnehti hidastuva kasvu. Vuonna 2019 BKT:n kasvu oli prosentin, mikä oli yli puolet pienempi kuin edeltävän vuoden 2018 talouskasvu. Tätä talousennustajat eivät ennakoineet oikein ja vuoden 2019 kasvu yliarvioitiin keskimäärin yhdellä prosenttiyksiköllä, Heimonen kertoo.

Vuoden 2019 talouskehitystä siivitti viennin 7,2 prosentin nousu. Aiempina kasvun vuosina tärkeäksi osoittautunut yksityisen kulutuksen 0,7 prosentin kasvu osoitti jo hiipumisen merkkejä ja investoinnit laskivat lähes prosentin.

Suurimmat ennustevirheet olivat investointien yliarvioimisessa ja viennin aliarvioimisessa, kummassakin 3,3 % yksikköä. Edelleen hidastuva inflaatiokehitys yliarvioitiin 0,4 % yksikköä yli yhden prosentin todellisen inflaation. Työttömyyden lasku jatkui 6,7 prosentin työttömyysasteeseen, minkä ennusteet yliarvioivat 0,4 % yksikköä.

– Hyvin tasaista talouskehitystä olisi helpompi ennustaa. Vuoden 2019 hidastunut talouden kasvu oli keskimääräistä vaikeampi ennustaa, mutta tuleva vuoden 2020 talousennusteiden virhe tulee olemaan sitten jo ihan eri luokkaa, Heimonen toteaa.

Lähde: Vuoden talousennustaja 2019

 

Vuoden 2019 talousennustajakilpailun toteuttivat professori Kari Heimonen ja tohtorikoulutettava Samu Kärkkäinen.

Lisätietoja ennustekilpailusta

 

Lisää aiheesta "Markkinat"