Uusimmassa Sijoittajabarometrissa kysyttiin, kuinka suuresta osasta eläkevarojaan vastaajat haluaisivat itse tehdä sijoituspäätökset.
Vastauksissa on suuri hajonta. Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellmanin mukaan se osoittaa, ettei samanlainen järjestelmä sovi kaikille.
– Meillä on selkeästi valistuneita vastaajia, jotka haluaisivat päättää kaikesta tai lähes kaikesta, ja on myös vastaajia, jotka eivät haluaisi ottaa yhtään päätöksentekoa itselleen. Kymmenen prosenttia ei osaa sanoa. Minulle se kertoo, että one size doesn’t fit all.
Sijoittajabarometrissa viitattiin ruotsalaiseen eläkejärjestelmään, jossa henkilö voi päättää eläkevarojensa sijoittamisesta osittain itse. ”Jos sama olisi Suomessa mahdollista, minkä prosenttiosuuden osalta haluaisit itse tehdä sijoituspäätökset? Eläkeyhtiö päättäisi loppuosan sijoittamisesta nykyiseen tapaan.”
2884:stä vastaajasta 15 prosenttia päättäisi itse 91–100 prosentin osuudesta, yhtä moni 21–30 prosentin osuudesta. Muut desiilit saivat vähemmän kannatusta. Kun vastaajajoukkoa eritellään sukupuolen mukaan, naiset ottaisivat todennäköisemmin vähemmän valintaa itselleen.
– Se on harmillista sikäli, että naisilla on tilastollisesti pienemmät ansiotulot kuin miehillä. Silloin heidän pitäisi nimenomaan ottaa enemmän osakepainoa eläkesijoituksissaan, jotta tuleva eläke olisi parempi, Snellman toteaa.
Nuoret tyytymättömämpiä nykyjärjestelmään
Ikäjakauman perusteella pääsääntö on, että mitä nuorempi vastaaja, sitä isomman osan eläkevarojensa sijoittamisesta hän haluaisi päättää itse.
– Tässä ehkä näkyy myös se, ettei nykyistä osittain rahastoivaa eläkejärjestelmää koeta oikeudenmukaiseksi. Vain noin kymmenesosa eläkeyhtiöille tilitettävistä maksuista rahastoidaan. Loput menevät nykyisille eläkeläisille ja hallinnointiin, Snellman sanoo.
Hän pitää barometrin tulosta signaalina esimerkiksi poliitikoille, että eläkejärjestelmän muuttaminen olisi yksi keino ratkaista kestävyysvajetta.
Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeren mielestä Sijoittajabarometrin nuorimpien vastaajien vastauksista näkyy, että eläkesäästämistuotteet ovat kadonneet sijoitustuotteiden valikoimasta.
– Parikymmentä vuotta sitten sellaisia vielä oli. Sitten niiden verokohtelua muutettiin ilmeisesti siksi, ettei haluttu kannustinta liian aikaiseen eläkkeelle jäämiseen, vaan haluttiin pitkiä työuria. Kysyntää eläkesäästämisen ratkaisuille ja tuotteille olisi ehdottomasti edelleen, Lounasmeri arvioi.
Hänen mukaansa Sijoittajabarometrin vastauksista näkyy, että yli 6o-vuotiaat vastaajat ovat eläkejärjestelmään tyytyväisimpiä.
– He ovat saaneet järjestelmästä paljon irti, mutta tulevat sukupolvet ovat skeptisempiä.
Ruotsissa osan allokaatiosta voi valita itse
Sijoittajabarometrin kysymyksessä ei taustoitettu tarkemmin, millainen eläkejärjestelmä Ruotsissa on. Siellä eläkejärjestelmässä on käytännössä kolme osaa. Ansaintaeläkkeeksi kutsutaan 16 prosentin osuutta palkkasummasta, joka tilitetään eläkemaksuna samaan tapaan kuin Suomessa.
Ansaintaeläkkeen lisäksi on 2,5 prosenttiyksikön suuruinen rahastoeläke ja 4,5 prosenttiyksikön työmarkkinaeläke. Kahden viimeksi mainitun osuuden osalta ruotsalaiset voivat valita eläkevarojensa sijoittamisen allokaation. Se tapahtuu Fondtorgetilla eli rahastotorilla, jossa ennalta hyväksytyt toimijat tarjoavat valittaviksi hyvin matalakuluisia ja hyvin erilaisia rahastoja.
– Suomalaiset yleensä tietävät, että Ruotsissa pystyy itse tekemään eläkevarojen sijoituspäätöksiä, mutta he eivät välttämättä tunne sikäläistä järjestelmää tarkemmin, Snellman toteaa.
Sijoittajabarometri on Pörssisäätiön, Suomen Osakesäästäjien ja Viisas Raha -talouslehden Tietoykkönen Oy:ltä tilaama tutkimus. Se on tehty kaksi kertaa vuodessa vuodesta 2014 lähtien. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää yksityissijoittajien sijoituskäyttäytymistä ja näkemyksiä talouden ja sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Aineisto kerättiin internetin välityksellä 24.3.–5.4.2022. Vastaajia on yhteensä 2 884. He ovat Suomen Osakesäästäjien jäseniä ja Pörssisäätiön uutiskirjeen tilaajia.
