Osakesäästötili ja sen osakesijoittamista edistävät vaikutukset nousivat keskeiseksi puheenaiheeksi Sijoittaja 2018 -tapahtumassa.
Tyypillisesti salkunhoitaja seuraa tarkasti markkinoita ja käy yritysvierailuilla, minkä pohjalta hän tekee osakevalintoja.
– Kun salkunhoitajalle tulee paineita, tyyli muuttuu ja salkunhoidosta tulee reaktiivista. Hän on luvannut tehdä jotain, mutta stressin kasvaessa hän tekeekin jotain muuta, eikä siitä hyvä seuraa. Miksi maksaisit siitä, että olet epävarma, miten lopputuleman käy? Nordnet Suomen talousasiantuntija Martin Paasi kysyy kuvaillessaan henkilösalkunhoitajan toimintaa.
Kun aktiivinen salkunhoito pohjautuu systemaattisella tavalla todennettuihin strategioihin, joita toteutetaan johdonmukaisesti, ei yksittäisen salkunhoitajan stressitaso enää vaikuta lopputulokseen.
Warren Buffettin vuotuista 20 prosentin tuottoa voidaan tavoitella muodostamalla hänen sijoitusstrategiastaan algoritmi, jonka perusteena ovat pieni koko (SIZE), alhainen hinta (P/B), positioinen momentum, alhainen beta (BAB) ja hyvä laatu (QMJ).
– Betting-Against-Beta ja Quality-Minus-Junk ovat kaksi muuttujaa, joiden avulla on selvitetty syyt, miksi Warren Buffett on menestynyt niin hyvin.
Kullasta suojaa salkulle
Kullan sijoituskysyntä on vakaassa kasvussa: vuodesta 2000 alkaen sen kysyntä on kasvanut keskimäärin 18 prosenttia vuodessa.
Voima Gold Oy:n toimitusjohtaja Marko Viinikka listasi syitä kullan omistamiselle:
Kulta on vahva arvon säilyttäjä.
Kullalla on vakaa ja erinomainen tuotto.
Kulta on maailman viidenneksi likvidein omaisuuserä maailmassa. Kulta vaihtaa päivässä enemmän kuin Helsingin pörssi vuodessa.
Kulta on finanssijärjestelmän selkäranka. Keskuspankit käyttävät kultaa suojaamaan omaa valuuttaansa.
– Uskon, että kulta on äärimmäisen tuottava sijoitusmuoto. Se ei myöskään kanna mitään riskiä: jos sijoittaja ostaa tänään viisi kilogrammaa kultaa ja tulee hakemaan sen viiden vuoden päästä, kultaharkot painavat edelleen viisi kilogrammaa, Viinikka sanoo.
Verottaja hyötyy osakesäästötilistä
Osakesäästäjät ovat aktiivisesti ajaneet osakesäästötilin käyttöönottoa jo viimeiset kuusi vuotta. Pankkitileillä on tällä hetkellä yli 80 miljardia euroa, jolloin niiden tuotto jää olemattomaksi. Verotus kuitenkin ohjaa sijoitusvirtoja ja aiheuttaa kannustinongelmia.
– Osakesäästötili toivottavasti ja todennäköisesti toteutuu. Pääomamarkkina tarvitsee kaikenkokoisia sijoittajia. Ei riitä, että on isoja sijoittajia. Tarvitaan myös meitä pienempiä, jotta markkina toimii, toteaa Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius.
Osakesäästötilin sisällä rahoja voidaan pyörittää ilman, että välittömästi maksetaan veroa. Rothovius kuitenkin muistuttaa, että kyseessä ei ole verohelpotus, vaan tilistä hyötyy myös verottaja. Se, mikä muuten maksettaisiin veroina, sijoitetaan tilin sisällä edelleen mahdollisimman hyvällä korolla. Pitkällä tähtäimellä valtion verotulot kasvavat siten oleellisesti.
Rothovius suosittelee osakesäästötiliä pitkäaikaiselle sijoittajalle, joka on valmis sijoittamaan rahansa esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Sen sijaan lyhyellä, esimerkiksi vuoden tähtäimellä tili ei ole kannattava, sillä osinkoverohuojennuksen vuoksi osakkeen tulee olla tilillä 3–4 vuotta ennen kuin korolle saa korkoa.
