"Vaurastumisella ja kansalaisten omaisuuden kerryttämisellä tuntuu olevan koko ajan enemmän kapuloita rattaissa", vastavalittu toimitusjohtaja Victor Snellman tiivistää.
Suomen Osakesäästäjien hallitus nimitti Victor Snellmanin (35) Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtajaksi. Uusi toimimusjohtaja aloitti työnsä15.9. Hänellä on monipuolista kokemusta liiketoiminnan kehittämisenohella muun muassa myynnistä, markkinoinnista ja tuotteistamisesta.–Haimme tehtävään henkilöä, joka ymmärtää yhtä hyvin nuorten kuin kokeneidenkinosakesäästäjien tarpeita sekä osaa katsoa toimintaamme uusin silmin. Suomen Osakesäästäjät saa Heinäsestä energisen ja monipuolisen osaajan yhteisön johtoon, hallituksen puheenjohtaja Timo Rothovius toteaa.
Tuoretta näkemystä
Suomen Osakesäästäjien uusi toimitusjohtaja tulee finanssialan ulkopuolelta. Victor Snellman on diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri, joka on viimeksi toiminut funktionaalisia materiaaleja valmistavan Premixin liiketoiminnan kehittäjänä.
– Voi olla jopa etu, että osaan katsoa asioita tuorein silmin, hän sanoo.
Sijoituspiireissä Snellman on tehnyt itselleen nimeä Twitter-tunnuksella @wiscoosi, jonka livetwiitit yhtiökokouksista ja sijoitustapahtumista ovat herättäneet keskustelua talousmedioiden palstoilla. Nimi @wiscoosi’n takana vaihtuuVictor Heinäsen astuttua avioon syyskuussa. Hän ottaavaimonsa kanssa uuden yhteisen sukunimen Snellman. Syyt nimenmuutokseen ovat pragmaattisia; nimi ilman ääkkösiä toimii paremmin sekä passissa että sähköpostissa.
Kansallisesti tärkeä asia
Snellman pitää uutta tehtäväänsä mahdollisuutena vaikuttaa kansallisesti tärkeään asiaan: osakesäästämiseen ja ihmisten vaurastumiseen. Vaikka sijoittaminen on tällä hetkellä jopa muotia, on siihen liittyvän tiedon lisääminen edelleen Osakesäästäjien tärkein tehtävä.
– Se ei tarkoita välttämättä kouluttamista, vaan sen mahdollistamista, että kouluttamiselle on puitteet. Uskon sikäli markkinatalouteen, että jos tiedolle on kysyntää, joku taho sitä jakaa. Tärkeintä on huolehtia tiedon oikeellisuudesta. Tämän mahdollistaminen ja toisaalta verotukseen vaikuttaminen on liitolle ensiarvoisen tärkeä rooli, Snellman sanoo.
Hän kiinnittää huomiota osinkojen ja pääomatulojen verotuksen systemaattiseen kiristymiseen.
– Vaurastumisella ja kansalaisten omaisuuden kerryttämisellä tuntuu olevan koko ajan enemmän kapuloita rattaissa. Osakesäästötili on pitkään aikaan ensimmäinen uudistus, joka mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön hyödyntämisen käytännössä kaikille. Aiemmin kapitalisaatiosopimukset ovat olleet aika valikoidun joukon saatavilla.
Sijoittamisen suosiosta saattaa seurata myös lieveilmiöitä. Uuden toimitusjohtajan mielestä liiton tehtäviin kuuluu varoittaa sijoitusilmiöistä, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta. Sen sijaan eri omaisuuslajeja ei aseteta paremmuusjärjestykseen.
– Joskus näkee joissain medioissa, että Osakesäästäjät vastustaisi esimerkiksi rahastoihin, raaka-aineisiin tai metsään sijoittamista. Se on virheellinen väite. Osakesäästäjät puhuu kaiken sijoittamisen puolesta, vaikka pääpaino on osakkeissa.
Rahastotkin ovat useimmiten osakesijoituksia, mutta toisessa muodossa. Snellman palaa jälleen tiedon lisäämiseen, jota hän pitää liiton päätehtävänä.
– Kerromme, miten eri omaisuuslajit käyttäytyvät sijoituskohteina ja millaisia lainalaisuuksia niissä on. Tämähän näkyy esimerkiksi Viisaan Rahan sisällössä.
Ei sapelin-kalistelua
Uusi toimitusjohtaja ei pidä Osakesäästäjiä sapelinkalistelijana. Sellaiseen tarvittaisiin vastapuoli.
– Emme ole ketään vastaan. Osakesäästäjät, jotka maksavat jäsenmaksua, ovat asiakkaitamme. Sijoittamisesta riippuvaiset välittäjäpankit, varainhoitajat ja analyysitalot ovat meille yhteistyökumppaneina samalla puolella pöytää, ja politiikassa kaikki haluavat Suomelle parasta, Snellman luettelee.
Liiton vaikuttavuus ja painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa kasvaa jäsenmäärän noustessa, ja noin30 000 jäsentä on paljon. Vaikka Osakesäästäjien jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut nopeasti, on se kuitenkin alle viisi prosenttia osakkeita omistavien suomalaisten määrästä.
– Toki jäsenmäärän pitäisi olla suurempi. Jäsenmäärän kasvu johtaa liiton tulovirran kasvuun, entistä parempiin jäsenetuihin ja liiton vaikuttavuuteen, eli sillä on positiivinen kehävaikutus. Vain kasvamalla voidaan kehittää toimintaa ja osakesäästämisen tulevaisuutta oikeaan suuntaan
Snellman pohtii myös, voisiko jäsenyydessä olla erilaisia kategorioita kuten Ruotsissa ja Tanskassa.
– Näistä käyn keskustelua liiton hallituksen ja jäsenten kanssa, hän lupaa.
Sukanvarresta osakkeisiin
Snellman aloitti osakkeisiin sijoittamisen vuonna 2011, kun nuorella insinöörillä alkoi kertyä rahaa sukanvarteen. Jo sijoittamisensa alkuvaiheilla hän liittyi Osakesäästäjiin.
– Pääsyy oli, että sain vähän edullisemmat transaktiokulut ja Viisaan Rahan. Nyttemmin hyviä jäsenetuja on tullut paljon lisää. Osakesäästäjien jäsenyyden ROI on tosi hyvä.
Itseään Snellman luonnehtii buy and hold -sijoittajaksi. Salkun painavimmat firmat ovat Revenio ja Neste, jotka ovat tämän hetken kurssitasoon nähden hyvin pienellä hankintahinnalla ostettuja.
– Välillä kuitenkin poltan näppini erikoisjärjestelyissä. Senkin virheen olen tehnyt, että aikanaan tasapainotin salkkua myymällä Nestettä puolet pois. Reveniota en ole onneksi koskaan keventänyt, olen vain nauttinut kyydistä.
Snellmanilla on kokemusta myös yritystoiminnasta. Päätyönsä ohella hän omistaa yhtiökumppaninsa kanssa puoliksi premium-virvokkeita maahantuovan ja valmistavan yhtiön. Suosikkijuomakseen hän mainitseekin gin tonicin oman yrityksensä tonic-vedellä.
