Vuokranantajat kokoontuivat Helsinkiin saamaan tietoa ja verkostoitumaan Vuokranantaja 2022 -tapahtumaan. Ohjelmassa oli myös poliitikkojen paneelikeskustelu, jossa otettiin kantaa verotukseen ja ideoitiin, miten suomalaiset innostetaan sijoittamaan.
Suomalaisilla on lupa vaurastua. Sitä mieltä olivat viiden eri puolueen edustajat Suomen Vuokranantajien vuoden päätapahtumassa järjestetyssä paneelissa Helsingissä 19. marraskuuta.
Atte Harjanne (vihr.), Eveliina Heinäluoma (sd.), Sakari Puisto (ps.), Ville-Veikko Rantamaula (kesk.) ja Ville Valkonen (kok.) olivat yhtä mieltä myös siitä, että mahdollisuus saada vakuudellista lainaa on yhteydessä vaurastumiseen. Vakuudellisella lainalla voi ostaa vaikka asunnon tai sijoitusasunnon.
Huolta taloudesta
Panelistien yksimielisyys loppui, kun puhe kääntyi verotukseen ja Suomen talouteen. Valtiontalous nousi esiin pohdittaessa, pitäisikö kotitalouksien velkaantumisesta olla huolissaan.
– Olen enemmänkin huolissani Suomen velkaantumisesta kuin suomalaisten velkaantumisesta, keskustalainen Rantamaula totesi.
Hän lisäsi rahoituslaitosten kyllä varmistavan, että varsinkin sijoituslainoja ottavien suomalaisten maksukyky on hyvin testattu.
Valkonen oli samoilla linjoilla.
– Valtion velkaantumisesta meidän pitää olla huolissaan, ei kotitalouksien. Se on täysin väärä keskustelunaihekin, Valkonen jyrähti.
Velkakeskustelussa sivuttiin myös taloyhtiölainoja. Perussuomalainen Puisto sanoi näkevänsä uudisrakentamisen taloyhtiölainat jossain määrin riskinä, mahdollisena sellaisena. – Siellä on joitain yksittäisiä riskitekijöitä, Puisto täsmensi.
Harjanne mainitsi, että vaikka ylivelkaantuminen koskee ennen kaikkea kulutusluottoja ja niiden aiheuttamaa kierrettä, joistakin asuntovelallisista voi kantaa huolta korkojen noustessa.
– On tärkeää ottaa huomioon, millaista velkaa on ja mitä sen taustalla on, hän lausui.
Vaurautta vähemmän kuin muilla
Panelistit saivat pohdittavakseen myös, miksi suomalaiset eivät ole yhtä vauraita kuin muut pohjoismaalaiset. Valkonen näki ilmiölle kolme syytä: valtion talouskasvun jämähtämisen, korkean verotuksen ja kulttuurin.
– Verokarhu voi liian pulleasti. Suomi on verottajan paratiisi. Se vääjäämättä vähentää erityisesti palkansaajien mahdollisuuksia säästää ja sijoittaa.
Kulttuurilla Valkonen viittaisi siihen, etteivät sijoittaminen ja säästäminen ole olleet Suomessa kansanharrastus, kuten Ruotsissa.
Harjanne kommentoi, että verotuksen suhteen on kyllä jumppaamista, mutta oleellista on myös tarkastella, mihin verotus kohdentuu ja mitä palkansaajille jää viivan alle.
Demareiden Heinäluoma toivoi, että vaurausvertailuissa huomioitaisiin lukujen taakse kätkeytyvä data. Hän toi esiin Ruotsin suuret varallisuuserot. Hyvin varakkaiden joukko nostaa keskiarvoa.
– Ei Suomella mene erityisen huonosti. Meillä on vakaa talous ja vakaa yhteiskunta, Heinäluoma kehui.
Myös Puisto nosti esiin Suomen onnistumisia. Hänen mukaansa viimeisen 15 vuoden aikana sekä start up -yrittäjyys että sijoittaminen ovat menneet Suomessa harppauksen eteenpäin.
Verokarhua kesyttämässä
Viisikolla oli monta keinoa suomalaisten sijoitusinnon kasvattamiseksi. Vihreiden Harjanne keventäisi työn verotusta ja parantaisi Suomen talouden dynamiikkaa. Valkonen tarjosi kannustimeksi pienten pääomatulojen verovapautta. Veroihin koskisi myös Puisto.
– Verotuksen pitää olla kohtuullista, mieluiten kevyttä tai ainakin kevyehköä sijoittamisessakin. Se on keskeisin punainen lanka, Puisto sanoi.
Verotuksen tasoon ei ole tyytyväinen myöskään Rantamaula. Korjattavaa olisi hänen mielestään siinä, että pieniin, jopa vain satojen eurojen pääomatuloihin kohdistuu samanlainen veronkanto kuin suuriin.
– Pääomatulon järkevällä porrastamisella saataisiin ihmiset ottamaan pikkuisen riskiä järkevässä kehyksessä.
Heinäluoma korosti oman asunnon hankkimisen mahdollistamista. Säätely ei saa vaikeuttaa nuorten pääsyä kiinni Suomessa tärkeään varallisuudenlähteeseen.
– Esimerkiksi osaomistusasumisen malleja pitäisi kehittää, Heinäluoma ehdotti.
Tieto kuuluu kaikille
Panelistit toivoivat lisää talousosaamista suomalaisille. Osaamista kyllä on, mutta se keskittyy. Tietoa etsivät he, joilla sitä jo on.
Rantamaulan ja Valkosen mielestä oppia taloudesta tulisi tarjota jo lapsille. Heinäluoma toivoi taloustiedon tavoittavan kaikki, ei vain vauraita koulutettuja miehiä. Ihmisten tulisi hänen mukaansa olla riittävän tietoisia sijoittaessaan ottamistaan riskeistä. Muuten riskin realisoituessa kärsii yksilö, tai yhteiskunta joutuu tulemaan vastaan.
Harjanne näkee valitettavana polarisaation etenemisen. Hän viittasi Heinäluoman esiin tuomaan ongelmaan: Hyväosaiset pärjäävät, mutta tieto talousasioista ei tavoita kaikkia.
Avointa rahapuhetta
Osansa vaurastumisessa ja tiedon lisääntymisessä on sillä, miten asioista avaudutaan. Puhutaanko rahasta riittävästi?
Perussuomalaisten Puiston mielestä rahasta puhutaan nyt eri tavalla kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Myös Heinäluoma toi esiin kulttuurisen muutoksen.
– Kun kuuntelen podcasteja, niin kyllä siellä tulee aika paljon rahaan ja sijoittamiseen liittyviä keskusteluja.
Rantamaulan mielestä yhteiskunnassa puhutaan liian vähän ansiotyön pohjalta lähtevästä tavallisten palkansaajien vaurastumisesta. Esillä ovat vain superonnistujat ja superepäonnistujat.
Harjanne kuvasi suomalaista perinnettä. Oma asunto on keskeinen varallisuus, mutta muu sijoittaminen on epäilyttävää. Panelistit toivoivat häpeän viimein pyyhkiytyvän pois rahapuheen ympäriltä.
Rantamaula kertoi omakohtaisen kokemuksen vuosikymmenien takaa. Hän muisteli hävenneensä ostaessaan ensimmäisiä osakkeitaan laman jälkeen Tornion osuuspankista. Häpeän taustalla oli muisto laman myötä kovan kohtalon kokeneesta naapurista.
Paneelikeskustelu alkoi yksimielisesti ja niin se myös päättyi. Viisikko oli yhtä mieltä siitä, ettei politiikan toimilla tai sääntelyllä pidä hillitä asuntosijoittamista. Konsensus sai yleisön raikuvat suosionosoitukset.
Artikkeli on julkaistu alun perin vuokranantajat.fi:ssä
