Vuonna 2019 1000 euron stipendi myönnettiin Pyry Paavolan Pro Gradu tutkielman tekemiseen.
Pirkanmaan Osakesäästäjät tukevat stipendillä vuosittain 1-2 korkeakoulu opiskelijaa jotka tekevät opintoihinsa liittyvän loppututkielma Pirkanmaalaisessa korkeakoulussa ja tutkimuksen aihe tukee Osakesäästäjien tavoitteita.
Vuonna 2019 1000 euron stipendi myönnettiin Pyry Paavolan Pro Gradu tutkielman tekemiseen. Tutkielman otsikko oli Corporate social responsibility information on stock prices – Event study on CorporateKnights’ Global 100, tutkimus käsitteli Kanadalaisen Corporate Knights -yritysvastuullisuusluokittajan jokavuotisen Global 100 -raportin vaikutuksia osakemarkkinoihin.
Pyry oli esittelemässä tutkimuksensa tuloksia Pirkanmaan osakesäästäjien tilaisuudessa toukokuussa. Alta voit lukea tutkielman tiivistelmän. Kokonaisuudessaan Pro Gradu tulee luettavaksi Tampereen yliopiston verkkopalveluun. Pyry Paavola kirjoitti alla olevan tiivistelmän tutkielmastaan.
Tiivistelmä Osakesäästäjille
Yritysten yhteiskuntavastuuta voidaan vieläkin pitää mustana laatikkona, kun tarkastellaan sen vaikutuksia yritysten taloudelliseen suorituskykyyn. Laaja joukko tutkimuksia on laadittu yhteiskuntavastuun mahdollisista vaikutuksista yritysten tuloksellisuuteen sekä yritysten riskitasoon. Näiden tutkimusten tulokset ovat olleet hyvin epäsystemaattisia osoittaen hyvin moninaisia korrelaatioita yhteiskuntavastuun ja erinäisten taloudellisten mittareiden välillä. On väitetty, että tämä tulosten kakofonia on moninaisten ja vakiintumattomien mittareiden aiheuttamaa kohinaa, ja että viimeaikaisimpien tutkimustulosten osoittamana yhteiskuntavastuulla olisi hienoinen positiivinen vaikutus yrityksen tuloksellisuuteen. Keskittymällä siis yrityksen jokaisen sidosryhmän hyötyyn voisi siis mahdollisesti olla myös hyvän bisneksen lähtökohta.
Osakemarkkinat ovat kuitenkin historiallisesti reagoineet hyvin epäjohdonmukaisesti uutisiin yritysten yhteiskuntavastuun tasoista. Tämä voi johtua, että vedenpitävää teoriaa yhteiskuntavastuun vaikutuksista yrityksille ei ole luotu, ja jokainen tapaus pitää tulkita tapauskohtaisesti. Lisäksi yritysten yhteiskuntavastuun raportoiminen, ja erityisesti näiden raporttien varmentaminen eivät ole kovinkaan vakiintuneita instituutioita, ovat sijoittajat epätietoisempia yritysten yhteiskuntavastuiden tasoista verrattuna muuhun tilinpäätösinformaatioon. Tämän vuoksi erilaiset yritysinformaatiotietokannat ja kolmannen osapuolen yhteiskuntavastuuraportit ovat potentiaalisesti suuressa roolissa sijoittajainformaation muodostajana.
Tutkin Kanadalaisen Corporate Knights -yritysvastuullisuusluokittajan jokavuotisen Global 100 -raportin vaikutuksia osakemarkkinoihin. Global 100 -lista käsittää sata maailman vastuullisinta julkista yritystä, ja se julkaistaan vuosittain World Economic Forum -tapahtuman yhteydessä. Laadin tutkimukseni ”event study” -menetelmällä, joka tarkoittaa osakemarkkinoilla tapahtuvien epänormaalien tuottojen mittaamista tiettynä aikaikkunana. Event study -tutkimuksessa mallinnetaan osakkeiden niin kutsuttuja epänormaaleja tuottoja ennustamalla ensin osakkeiden normaalit tuotot niiden historiallisen verrokki-indeksikorrelaation kautta ja arvioimalla mitä osakkeet olisivat tuottaneet tuon arvion mukaan kyseisenä tarkasteluikkunana. Sen jälkeen tapahtuneista tuotoista vähennetään mallinnetut normaalit tuotot, jolloin saadaan osakkeen epänormaali tuotto. Pyrin selvittämään, syntyykö osakemarkkinoilla positiivisia epänormaaleja tuottoja kyseisille yrityksille, jotka ovat valittuja Global 100-listalle.
Tutkimukseni osoitti hienoisen positiivisen reaktion markkinoilta sinä päivänä, jolloin Global 100 -lista julkaistiin. Markkinoilla syntyneet epänormaalit tuotot olivat kuitenkin epäjohdonmukaisia ja ne eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, joten markkinoiden ei katsottu reagoineen positiivisesti listan julkaisemiseen, ja tilastollisessa mallissa saadut tulokset eivät osoittaneet varmuudella, että ne eivät olleet sattuman kautta syntyneitä. Myös jatkomallinnusten jälkeen jokainen tutkimuksen neljästä hypoteesista, jotka liittyivät listasijoituksen, listalla ensimmäisen kerran ilmestymiseen ja uuden mahdollisen tiedon luonnin takia syntyneeseen voimakkaampaan reaktioon, hylättiin.
Se miksi markkinat eivät reagoineet voimakkaammin Global 100 -listan julkaistukseen voi johtua lukuisasta eri syystä. Markkinat saattavat olla hyvin tehokkaat yhteiskuntavastuullisuusinformaation hinnoittelijana, jota on mahdollista saada myös useista muista kanavista. Vaihtoehtoisesti Corporate Knights -luokittajan käsitys yhteiskuntavastuullisuudesta voi erota markkinoiden näkemyksestä siitä, mikä on taloudellisesti kannattavaa yhteiskuntavastuuta yrityksille. Tutkimukseni siis osoitti, että Corporate Knightsin Global 100 -listalla ei ole arvorelevanssia, eli sen informaatio ei vaikuta merkittävästi markkinoiden arvostuksiin yrityksistä.
