Moni säästää palkastaan kuukaudessa tietyn summan toiselle tilille. Miksi tätä samaa summaa ei laittaisi johonkin, joka tuottaa?
”Itse aloitin sijoittamisen vuonna 2017aloittaessani opinnot yliopistossa. Minulla ei ollut kummoisia säästöjä, sen verran mitä ylioppilaslahjana ja kesätöistä sain. Vanhempani eivät olleet säästäneet minua varten esimerkiksi lapsilisiätai mitään muutakaan rahaa, jonka saisin käyttööni täysi-ikäisyyden koittaessa. En myöskään pihistele päivittäisessä rahankäytössäni erityisemmin. Opintolainassa oli kuitenkin siinä määrin ylimääräistä, jota ei tarvittu elämiseen, että minulle oli itsestään selvää, että raha tulisi laittaa töihin. Mitä hyötyisin normaalimenoihini nähden valtavasta summasta tilillä ”pahan päivän” varalle? Niin pahaa päivää tuskin ikinä sattuisi kohdalle, ja jos sattuisikin, niin se olisi todennäköisesti jotain sellaista, missä raha ei olisi ensimmäisenä mielessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sijoittaisin jokaisen vähänkin ylimääräisen euron ja eläisin siten tavallaan ’kädestä suuhun’. Vähemmän katastrofaalisen yllättävän rahantarpeen hetkellä on nimittäin hyvä olla kuitenkin sen verran ylimääräistä, ettei sijoituksiaan joudu myymään.”
”Tuleeko jokaisen sijoittajan olla talouden huippuosaaja? Minulla ei ollut sen kummempaa tietämystä sijoittamisesta, joten otin yhteyttä pankkiin ja yhdessä etsimme minulle muutaman sopivan rahaston. Vaikka jälkeenpäin ajateltuna kyseisten rahastojen kulut olivat tarpeettoman korkeat, olivat ne kuitenkin tilillä makuuttamista parempi vaihtoehto. Sijoitin rahastoihin kuukausisäästämällä noin vuoden ajan, jonka jälkeen siirsin varat pienikuluisempiin kohteisiin. En juurikaan seurannut rahastojeni arvonkehitystä, enkä suuremmin tee niin päivittäistasolla osakesalkkunikaan osalta. Jotkut saavat kipinää toimintaan ja iloa päivittäisestä arvonkehityksestä, mikä on täysin okei, kunhan se ei johda paniikkimyynteihin silloin, kun kehitys menee toiseen suuntaan.”
”Omassa perheessäni ja lähipiirissäni ei ollut ketään sijoittamisesta kiinnostuneita, ja nuorempana se näyttäytyi minulle lähinnä jonain mystisenä asiana, jota vain harvat ja valitut osaavat ja rikastuvat osaamisellaan. Isäni sijoitti kun olin muistaakseni vielä ala-asteella johonkin hänelle tarjottuun rahastoon, jonka myi sittemmin tappiolla ja koki tulleensa ”huijatuksi”. Tällaiset olivat siis omat lähtökohtani. Yliopistossa opiskelen englantia tavoitteenani valmistua aineenopettajaksi ja toisena aineena yhteiskuntaoppi. Opintoni eivät siis tuo minulle mitään erityisosaamista sijoittamiseen. Tämän vuoden puolella olen alkanut toki opiskella kauppatieteitä puhtaasta kiinnostuksesta ja lukenut sijoituskirjallisuutta aloitettuani suorat osakesijoitukset.”
”Miten opiskelijalla on varaa sijoittaa syömättä pelkkää makaronia? Arjessa en näe itseäni mitenkään erityisen säästäväisenä ihmisenä, en esimerkiksi käy kaupassa viimeisen aukiolotunnin aikana ostamassa tuotteita suuremmalla alennuksella tai osta kurssikirjoja vanhemmilta opiskelijoilta. Kesätöistäni tienaan vähän yli 2000€ vuodessa. En ole mikään aktiivisin opiskelijariennoissa kävijä, mutta opiskeluaikanani olen käynyt keskimäärin kahdesti vuodessa ulkomailla. Minulla on urheiluharrastuksia, jotka eivät ole täysin kuluttomia, mutta eivät myöskään kalleimmasta päästä. En koe luopuvani mistään sijoituksiini käyttämieni rahojen osalta. Asuntoni on neliövuokraltaan kohtalaisen kallis, ja voisin varmasti asua vielä halvemmallakin. Sijoittamani rahat ovat siis puhtaasti mukavan elintason jälkeen ylijääneitä varoja.”
”Esimerkiksi omia eläkepäiviään varten on hyvä säästää jotain itsekin, erityisesti niiden, jotka nyt aloittelevat työuraansa tai vielä opiskelevat. Muita hyviä säästökohteita ovat lapselle säästäminen tai opiskelujen jälkeistä aikaa varten säästäminen. Jos ei nimittäin satu pääsemään koulunpenkiltä suoraan työelämään, on mukavaa, jos tili ei ole silloin aivan tyhjä. Voi siis sijoittaa, vaikka ei tavoittelisikaan aikaisia eläkepäiviä ja oloneuvoksen titteliä. Jo esimerkiksi 15 eurolla kuussa pääsee alkuun kuukausisäästämällä indeksirahastoon, sijoittamisen aloittamiseen ei siis tarvita suuria pääomia. Päinvastoin, vähäisillä kertasummilla sijoittamalla saa hajautettua sijoituksensa automaattisesti ajallisesti, kun ei ole esimerkiksi sitä useamman tuhannen euron pottia, jonka sijoittamiseen vähän kerrallaan kärsivällisyyden tulisi riittää. Kun säästää tasasumman joka kuukausi, ei tarvitse huolehtia myöskään talouden syklin vaiheesta, mikä tällä hetkellä tuntuu puhuttavan päivittäin.”
#Taloushaltuun #15euroariittää @NuoretOS
Juttu on julkaistu alunperin syyskuussa 2019.
