"Opintojeni aikana olin huoleton rahankäyttäjä ja budjetoinnista puhuttaessa aloin haukottelemaan."
Tämä opintojen jälkeinen elämä ja työelämään siirtyminen on huolettomalle rahankäyttäjälle tuntunut jännittävältä: Olen saanut uusia uramahdollisuuksia Helsingistä ja kuukausittaisen tulonlähteen, joka oli opintojen aikana kaukana edessä siintävä unelma. Tässä siirtymävaiheessa uran alkupuolella on kuitenkin paljon samoja piirteitä opiskelijaelämän kanssa, sillä tulojen kasvun myötä ovat myös menot vaivihkaa kasvaneet. Varsinkin Helsingissä yksin eläminen opiskelijaetuuksien loputtua on kallista muun muassa korkeiden vuokrien vuoksi. Siksi on mielestäni omituista ajatella, että rahasta on edelleen puutetta, vaikka olenkin pian valmistuva ja vakituisessa palkkatyössä.
Mitä tulee rahankäyttöön, minulle on aina opetettu, ettei rahaa tule pistää turhuuksiin.
Kukaan ei kuitenkaan ole määritellyt minulle sitä, mitä nämä turhuudet ovat. Tämä on mielestäni lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä olen saanut itse pohtia sitä, minkä luokittelen turhuudeksi. Ikävä asia tässä on vain se, että olen ymmärtänyt käydä tämän pohdinnan läpi itseni kanssa vasta näin aikuisiällä. Monet turhuudet olisi jäänyt ostamatta, jos olisin jo nuorena ymmärtänyt pohtia omia valintojani ja kulutustani.
Omien kulutusvalintojen kyseenalaistamisesta suurimmaksi on viime aikoina noussut omat ekologisesti kestämättömät ratkaisut. Olen käyttänyt suuria summia rahaa muun muassa halpoihin vaatteisiin ja kenkiin, joiden laatu on ollut huonoa ja jo parin kuukauden päästä olen joutunut lähtemään uudelleen ostoksille. Siksi säästämisellä on tämän kannalta suuri merkitys: Säästämällä voin tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja ostamalla arvokkaampia, mutta laadukkaampia tuotteita vaatteista huonekaluihin.
Oikeastaan vasta nyt palkkatyöhön päästessäni ja tarkastellessa omaa kulutusta olen ymmärtänyt säästämisen merkityksen myös laajemmin. Minulle säästäminen on sitä, että kuukausittaisista menojen vaihteluista huolimatta en jää miltään kuulta niin sanotusti miinukselle. Aloitin itse säästämisen katsomalla tiliotteitani läpi ja kirjaamalla ylös, mihin minä oikeasti käytän rahaa. Tämän jälkeen tarkastelin kriittisesti, teenkö kulutuksen suhteen huonoja valintoja ja mistä haluan karsia rahankäyttöäni. Seuraavaksi tein itselleni kuukausittaisen arvion budjetistani ja joka palkkakausi seuraan menojani ja tulojani erilaisten mobiilisovellusten kautta. Suosikkejani ovat olleet menoja ja budjettia seuraava CoinKeeper ja palkkatuloja laskeva PayDay.
Ennen kuin otan askeleen uralla kohti suurempaa palkkakuittia, opettelen lisää säästämisestä ja rahankäytöstä, jotta oma talous pysyy balanssissa jatkossakin.
Vaikka ennen ajatus budjetoinnista haukotutti, on ollut kivaa huomata, että epämääräisestä rahankäyttäjästä on yksinkertaisin toimenpitein kuoriutunut oman kukkaronsa herra, joka osaa nauttia elämästä myös vastuullisesti.
Saara Kyllönen,
rekrytointikoordinaattori
#Taloushaltuun #15euroariittää
@NuoretOS
Juttu on julkaistu alun perin lokakuussa 2019.