Viisaan Rahan Talouden tulkit -sarjassa asiantuntijat ruotivat talouden ja sijoittamisen ajankohtaisia ja ajattomampia ilmiöitä sekä kertovat omista kokemuksistaan.
Tällä viikolla kysyimme talouden tulkeilta, millaisia riskienhallintakeinoja he suosittelevat sijoittajille:
”Sijoitan sekä globaalisti hajautettuun osakerahastoon että yksittäisiin, suomalaisiin osakkeisiin. Varojen painotus on osakerahastossa, koska pidän tässä elämäntilanteessa suurimpana riskinä sitä, että teen hätäisiä osakevalintoja ajan ollessa kortilla kiireisen työn ja perhe-elämän vuoksi.
Suosittelen kaikkia käyttämään perinteisiä riskienhallintakeinoja eli pohtimaan sijoitusten hajautusta ja riskitasoa omien tavoitteiden kautta. Sen lisäksi haluan painottaa myös sitä, että sijoitustapa, eli sijoittaako esimerkiksi suorien osakkeiden vai laajasti hajautetun rahaston kautta, kannattaa valita oman elämäntilanteen ja kiinnostuksenaiheiden mukaan.”
Kaisa Kivipelto, yksityistalouden ekonomisti, Danske Bank
”Yksittäinen sijoituskohde voi pahimmillaan menettää kokonaan arvonsa, joten sijoitukset kannattaa hajauttaa useisiin, toisistaan riippumattomiin kohteisiin. Rahastolla saat kerralla useita sijoituskohteita. Allokaatiolla vähäriskisten korkosijoitusten ja suuremman riskin osakesijoitusten välillä pystyy muodostamaan jokaisen riskinsietokykykyyn sopivia salkkuja. Laajalla sijoitusluokkahajautukselle varmistat, että salkussasi on myös kohteita, joiden arvot voivat nousta, kun yleensä salkkujen kokonaisriskiä hallitseva osakeriski tuottaa tappiota.
Riskiä voi pienentää myös painottamalla defensiivisiä toimialoja tai alhaisen volatiliteetin osakkeita. Joillekin johdannaiset voivat myös sopia ajoittaiseen riskin suojaamiseen tai salkun riski/tuotto –ominaisuuksien muokkaamiseen.”
Hannu Nummiaro, ekonomisti, LähiTapiola
”Hyvä hajautus on kaikki kaikessa! Aina voi sattua yllättäviä asioita, jotka kohdistuvat yksittäiseen sijoituskohteeseen, ja jos salkku on hyvin hajautettu, pystyy helpommin välttämään ikävät yllätykset. Monessa kohdin yksittäinen osake voi olla varsin mielenkiintoinen, mutta yhtiöön kohdistuu ulkoisia tekijöitä, joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.”
Tanja Wennonen-Kärnä, päästrategi, S-Pankki
”Maantieteellinen hajautus. USA kattaa yli 60 prosenttia maailman markkinoista. Suomea ei kuitenkaan kannata unohtaa, varsinkin, kun takana on heikko 2–3 vuoden jakso.
Kannattaa pitää riittävä likviditeettipuskuri, jottei joudu myymään huonoon aikaan.
Vaihtoehtoiset sijoituskohteet voivat kasvattaa riskikorjattua eli valittuun riskitasoon suhteutettua tuottoa. Nämä ovat tyypillisesti vähemmän likvidejä kuin osakkeet – erityisesti, kun markkinoilla vallitsee epävarmuutta – ja kiinnostavia etenkin pitkäaikaissijoittajien näkökulmasta.”
Tuukka Kemppainen, senioristrategi, Danske Bank
”Ensimmäisenä on syytä painottaa, että riskienhallinnasta valtaosa on tehtävä sijoitushetkellä. Myrskyn jo noustua se on usein liian myöhäistä – silloin myös mahdollisten lainarahoittajien hermot ja kärsivällisyys ovat jo koetuksella. Riskienhallinnan perusasia on, että sijoituspäätökset kannattaa pitää kaikissa tilanteissa omissa käsissä. Tämä johtaa käytännössä siihen, että sijoituslainoja on vältettävä. Lainoitetussa sijoitussalkussa myyntipäätökset voivat pahimmassa skenaariossa tapahtua lainanantajan vaatimuksesta ja mahdollisimman heikolla hetkellä. Jos sijoituslainoja hyödyntää osana sijoitustoimintaansa, on ne syytä pitää niin vähäisinä, että lainoja pystyy hoitamaan muilla kuin sijoitustoiminnan tuloilla.
Perinteisesti sijoitustoiminnan riskiä on suositeltu hallitsemaan hajauttamisen periaattein. Noin neljännesvuosisadan sijoituskokemuksella rohkenisin sanoa, että hajauttamisen hyödyt ovat käytännössä olleet oletettua heikommat. Kun todellinen myräkkä iskee markkinoille, laskevat miltei kaikki osakkeet, toimialat ja maantieteelliset markkinat. Viime vuosina tämä on näkynyt myös siinä, että useimmat omaisuusluokat ovat laskeneet samanaikaisesti. Nykypäivänä on yhä vaikeampaa löytää niin sanottuja vastavirtaan kulkevia sijoituskohteita niihin tilanteisiin, joissa sijoitussalkku kaipaisi tasapainottavaa tekijää.
Edellä kuvatusta johtuen hallitsen itse sijoitustoiminnan kokonaisriskiä ensisijaisesti kassanhallinnan kautta eli mukauttamalla kulloisessakin markkinatilanteessa riskillisissä sijoituksissa kiinni olevien rahojen ja kassavarojen määrää. Tämä toimintatapa hyväksyy ajatuksen tasolla sen, ettei kassavaroille todennäköisesti saavuteta ainakaan inflaatiovauhtia ylittävää tuottoa. Toisaalta kassavarat mahdollistavat aktiivisuuden ja opportunistiset peliliikkeet markkinoiden turbulensseissa.”
Jukka Oksaharju, osakestrategi, Nordnet
