Koronapandemia toi virtuaaliset yhtiökokoukset myös suomalaisten pörssiyhtiöiden arkeen. Osakkeenomistajien oikeuksien turvaaminen vaatii vielä hiomista yhtiökokouskäytännöissä.
Yhtiökokoukset on vuosikymmenien ajan järjestetty Suomessa samalla konseptilla, ja verkossa järjestettäviin online-kokouksiin on suhtauduttu varovaisemmin kuin muualla maailmassa.
Koronapandemian synnyttämä poikkeustilanne rajoituksineen pakotti yritykset miettimään vaihtoehtoisia tapoja yhtiökokoustensa järjestämiseksi. Osakkeenomistajilla on huoli siitä, että johdon ja hallituksen valta kasvaa eikä omistaja voi täyttää valvontatehtäväänsä eikä käyttää päätösvaltaansa. Riskinä on, että omistajien oikeuksia loukkaavaksi koetusta toimintamallista tulee pysyvä.
Osakkeenomistajien ja yhtiön välisen ajatustenvaihdon koetaan olevan yksi tärkeimmistä sijoittamiseen liittyvän demokratian toteutumisen edellytyksistä. Osakkeenomistajien keskuudessa heräsikin voimakasta kritiikkiä ja huolta siitä, miltä tulevaisuus näyttää sijoittajien näkökulmasta.
Moni miettii, jääkö väliaikainen yhtiökokousten toteuttamistapa vakiintuneeksi käytännöksi ja miten lainsäädäntö tulee vaikuttamaan sijoittajasuhteisiin.
– Koska yhtiökokoukset Suomessa järjestetään yleensä hyvin aikaisin keväällä, jäi suomalaisille yrityksille koronakriisin puhjettua niukasti aikaa reagoida. Moni yritys joutuikin tekemään päätöksiä yhtiökokouksen erityisjärjestelyistä nopeasti, kuvailee Euroclear Finlandin kehityspäällikkö Anu Saarinen.
Hän toteaa, että pikavauhtia säädetyn poikkeuslain tulkinnassa oli jonkin verran haasteita, mutta toimivia toteutustapoja mietittiin laajassa piirissä. Olennaisin kysymys on, kuinka osakkeenomistajan oikeudet voidaan parhaiten turvata kaikissa olosuhteissa ja samalla varmistaa lainmukainen yhtiökokousprosessi.
Vuorovaikutus vaatii erityishuomiota
Pakko toi myös monia positiivisia uudistuksia yhtiökokouskäytäntöihin. Haastateltavat toivovat, että moni niistä jää vakiintuneiksi toimintatavoiksi kriisin hellitettyä.
Suomen IR-yhdistyksen puheenjohtajan Tommi Järvenpään mukaan sijoittajaviestinnän näkökulmasta olisi mielekästä tavata yhä kasvotusten varsinkin uudet sijoittajat. Vaikka tekniikka toimiikin jo, se ei korvaa inhimillistä, luontaista kanssakäymistä täysin.
Hän toivoo, että etäkokousta hyödynnettäisiin koronapandemian hellitettyäkin.
Myös Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Rothovius näkee hybridimallissa useita hyviä puolia, kunhan äänestämismahdollisuudesta ja vuorovaikutuksellisuudesta pidetään huolta.
– Nyt tiedetään, että se on teknisesti mahdollista. Turhalta matkustamiselta vältytään, ja kokouksen kulun seuraaminen on silti mahdollista. Johdon ja hallituksen olisi oltava paikan päällä antamassa oma katsauksensa.
Rothovius ärähtää riman alittajille
Timo Rothovius ei ole lainkaan tyytyväinen siihen, miten yhtiökokoukset toteutettiin keväällä 2020 osakkeenomistajien näkökulmasta: osa pidettiin jopa suljettuina.
– Se on väärin, eikä yhtiökokouslain alkuperäisen tarkoituksen mukaista toimintaa. Toki voimassa oli väliaikainen laki.
Hän muistuttaa, että omistajien päätäntävallan käyttäminen yrityksissä on turvattu perustuslailla. Poikkeustilanteen aikaiset käytännöt eivät saa häneltä hyvää arvosanaa.
Rothoviuksen mukaan yritykset selittivät menettelyään sillä, että etäkokouksen käytännön järjestelyt ovat hankalia. Hänen arvionsa mukaan yrityksissä on haluttu päästä vain helpolla.
– Moni yritys on päässyt helpolla, kun ongelmia ei ole tarvinnut selitellä osakkaille.
Osakkeenomistajien olisi Rothoviuksen mielestä syytä harkita, kannattaako kriisitilanteessa epäeettisesti toimivien yritysten osakkeita omistaa.
– Ongelmia ei voi lakaista maton alle. Osakkeenomistajien tasapuolinen huomioon ottaminen on yksi tärkeä osa vastuullisuutta. Nettisivujen vastuullisuuslupaukset vaikuttavat nyt joidenkin osalta sanahelinältä.
Rothovius sanoo, että kyse on yrityksen johdon ja hallituksen tahtotilasta. Hänen mielestään vaarana on, että riman alittaminen jää pysyväksi toimintatavaksi. Lainsäätäjien olisikin oltava hereillä ja varmistettava, ettei vastaavanlaista toimintaa voi jatkaa, kun väliaikaisesta laista luovutaan ja normaaliajan lainsäädäntöä mahdollisesti uudistetaan.
Rothovius ennakoi, että tänä keväänä osa yrityksistä yrittää keplotella samoilla menetelmillä.
– Toivoisin, ettei sellaista enää tapahtuisi vaan kaikilla osakkailla olisi tasapuolinen mahdollisuus osallistua kokoukseen.
Juttu onosa Viisaan Rahan numerossa 1/2021 julkaistusta jutusta.
