Raaka-aineet voivat olla sijoittajalle houkutteleva kohde, mutta niissä piilee riskejä.
Raaka-aineisiin sijoittaminen on kuin mielipidekysymys siitä, kuinka haluaa maailman mieltää. Kymmenien vuosien tähtäimellä esimerkiksi fossiiliset öljy, kivihiili ja muut eivät ehkä ole niitä tuottoisimpia sijoituskohteita, koska niiden käyttö polttoaineissa vähenee pitemmällä aikavälillä. Nordean päästrategi Antti Saari muistuttaa, että samat kohteet voivat kuitenkin muutaman vuoden tähtäimellä olla hyviäkin hankintoja.
Jos haluaa raaka-ainemarkkinoille lähteä, Saaren mukaan nyt voisi olla kannattavaa sijoittaa raaka-ainealan toimijoihin, jotka pärjäävät markkinoilla vaikeammissakin tilanteissa. Varsinkin maatalouden alalla olisi hyvä kiikaroida isoja yhtiöitä riskin pienentämiseksi.
− Niiden markkinaosuus kasvaa, koska pienet toimijat eivät pärjää. Pitkällä aikavälillä saattaa saada hyviäkin tuloja, Saari sanoo.
Tällaisia voisivat olla esimerkiksi vihreän energian investointeihin käytettävien teollisuusmetallien valmistajat. Saari mainitsee mielenkiintoiseksi esimerkiksi kuparin:
− Kuparikaivosyhtiöt saavat myytävän tuotteen arvonnousun lisäksi myös kassavirtaa, mikä tekee ne houkutteleviksi sijoituskohteiksi.
Pitkällä aikavälillä myös puuraaka-aineen ja sellun hinta voivat kääntyä parempaan, mutta lyhyellä tähtäimellä niiden kohdalla on vielä riskejä.
Raaka-aineiden tuotto jää usein osakesijoituksia pienemmäksi
Saari arvioi, että yleinen trendi raaka-ainerahaston tuotosta on karkeasti inflaation verran ylöspäin. Pitkällä aikavälillä samanlaista tuottoa kuin osakkeisiin sijoittamalla ei hänen mukaansa saa.
Raaka-aineissa vaarana on, että ne jäävät markkinatuotolle tai jokin ennalta arvaamaton tapahtuma vie hinnan huomattavasti alaspäin.
− Suoraan raaka-aineeseen sijoittamalla altistuu ainoastaan hinnan vaihtelulle, mikä voi olla voimakasta. Kyllähän yritystenkin hinnat vaihtelevat, mutta niissä myös muut seikat vaikuttavat kurssiin, sanoo Saari.
Maatalousalaan sijoittaminen on hankalaa myös Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan vuoksi. Saari muistuttaa, että Mustanmeren kautta tapahtuvaa viljan kuljetusta koskevien ongelmien lisäksi myös lannoitteiden saatavuudessa on vaikeuksia kansainvälisten boikottien kohdistuessa isoihin tuottajamaihin Venäjään ja Valko-Venäjään.
− Lisäksi jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että maataloushyödykefutuureilla spekulointi lisää ruoan hinnan vaihteluita, hän toteaa.
Riskin pienentämiseksi on Saaren mukaan syytä välttää laittamasta liian suurta osaa sijoituksistaan raaka-aineisiin.
− Isoimmat virheet on arvioida väärin raaka-aineen tuotto-odotus ja laittaa siihen kiinni väärään aikaan liian iso osuus sijoitusvarallisuudesta.
