Jos seuraa perinteistä sata miinus ikä -nyrkkisääntöä, osakkeiden osuus jää pitkäaikaisen sijoittajan salkussa liian pieneksi, OP:n johtaja Katja Taponen sanoo.
Vähennä luvusta sata oma ikäsi, niin tiedät, miten jakaa säästöt osake- ja korkomarkkinoille, neuvoo sijoittajille tuttu nyrkkisääntö. Sitä noudattavan kolmekymppisen pitkäaikaisen sijoittajan pitäisi siis ohjata osakkeisiin 70 ja kuusikymppisen 40 prosenttia säästöistään.
OP-Henkivakuutuksen johtaja Katja Taponen, sopiiko sääntö suomalaisen yksityissijoittajan ohjenuoraksi?
– Mielestäni sääntö on vanhentunut, koska eliniänodote on noussut huomattavasti. Lisäksi korkosijoitusten tuotto jää nykyisin kauas tasosta, jolla se oli takavuosina. Ajattelen, että 110 tai 120 miinus ikä osuu meillä useammin kohdalleen. Sääntöhän on peräisin Yhdysvalloista, jossa kotitaloudet säästävät pitkälti itse omat eläkkeensä, minkä vuoksi riskitason laskeminen sijoittajan ikääntyessä on järkevää.
Ovatko suomalaiset yksityissijoittajat mielestäsi keskimäärin liian varovaisia vai liian rohkeita?
– Asiakkaat, jotka meillä määrittelevät riskiprofiilinsa itsenäisesti verkossa, arvioivat sietävänsä riskiä enemmän kuin meidän asiantuntijoidemme kanssa keskustelevat. Voi olla, että tässä näkyy keskustelun vaikutus. Syynä voi myös olla se, että kasvokkain asioivien sijoittajaprofiilit ovat erilaisia kuin verkkopalveluita käyttävien. Ajattelen, että sijoittajat, joiden aikahorisontti on pitkä, voisivat ottaa enemmän riskiä.
Miten sijoittajiin vaikuttaa aiempi kokemus kurssien reippaasta pudotuksesta?
– Näppituntumalla sanoisin, että yleisesti ottaen kokeneet sijoittajat ottavat enemmän riskiä kuin kokemattomammat säästäjät. On myös teknokuplan läpikäyneitä suomalaisia, jotka ovat päättäneet, ettei sijoittaminen ole heidän juttunsa. Hienoa on, että nuorten ja naisten kiinnostus sijoittamista kohtaan on lisääntynyt.
Voiko ajatella, että hyvätuloisen ja varmasti työllistyvän lääkärin salkkuun sopii enemmän osakkeita kuin kiinteistövälittäjän, jonka tulot tai työpanoksen kysyntä saattavat vaihdella rajusti?
– Jos työpaikka on turvattu ja omien tulojen voi olettaa pysyvän vakaina, sijoitussuunnitelman laadinta on helpompaa ja käteispuskuria odottamattomien tapahtumien varalle tarvitaan vähemmän. Jos tulot vaihtelevat merkittävästi kuukausittain, puskurin pitää olla suurempi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että elämä voi yllättää kenet hyvänsä. Oma terveys voi pettää tai kohdalle voi osua esimerkiksi avioero.
Miten syntyy markkinatilanteiden vaihtelut kestävä sijoitussuunnitelma?
– Sijoitussuunnitelman lähtökohtana ovat aina omat tavoitteet, sijoitusaika sekä oma taloustilanne, joka rajaa itselle mahdolliset ratkaisut. Mitä vähemmän sijoittamisesta on kokemusta, sitä yksinkertaisempia sijoitusratkaisuja kannattaa suosia. Jos sijoitukset painottuvat osakkeisiin, mielikuvaharjoitukset ovat paikallaan.
– Kannattaa miettiä, miltä tuntuisi, jos tänään 10 000 euron osakesalkun arvo heilahtaa ensi viikolla 6 000 euroon. Yhtä tärkeää on kuitenkin muistaa, ettei tuottomahdollisuuksia ole lainkaan, jos jättää sijoittamatta. Positiivista on, että sijoittamiseen tarvittavaa tietoa saa nykyisin edullisesti ja sitä on tarjolla paljon. Siitä seuraa, että kyky lähdekritiikkiin on nyt arvokas taito.
Juttu on julkaistu Viisaan Rahan numerossa 7/2018. Katja Taponen oli silloin OP:n henkilöasiakkaiden sijoittamisesta ja säästämisestä vastaava johtaja.
