Sosiaalinen media on tuonut nuorison muotimaailmasta tutun FOMO-ilmiön sijoittamiseenkin. ”Fear of missing out” eli ulosjäämisen pelko laumasta voi viedä varsinkin somessa aktiivisen nuoren sijoittajan psykologiseen sudenkuoppaan.
Psykologi Nina Lyytinen muistuttaa, että ihminen on luonnostaan laumaeläin. Ja tämä pätee myös sijoittamiseen.
− Sosiaalisella medialla on iso rooli myös FOMO-käsitteen yleistymisessä, koska juuri nuoriso seuraa somea aktiivisesti.
Tähän asti FOMO-ilmiö on liitetty erityisesti muotimaailmaan.
− Jos jotain tiettyä ja hehkutettua kenkäparia on saatavilla vain sata kappaletta, ihmiset saattavat jonottaa niitä yötä päivää. Jonkun ryhmän toiminta voi vaikuttaa myös siihen, miten itse toimimme omassa kuplassamme, Lyytinen sanoo.
Luontaista ihmiselle
Lyytinen uskoo, että FOMO-käyttäytyminen voi näyttäytyä yhtä lailla sijoittamisessakin.
– Tästä ilmiöstä puhui varainhoitoyhtiö Mandatumin johtaja Lassi Järvinenkin vieraillessaan podcastini Sijoittamisen psykologiaa -jaksossa. Sosiaalinen media on laumakäyttäytymistä, ja ihminen on luonnostaan laumakäyttäytyjä. Kun suosittu sijoittaja näkyvästi hehkuttaa omia valintojaan, voi kokemattomampi sijoittaja pelätä jäävänsä jostain paitsi, jos ei seuraa laumaa, Lyytinen summaa.
Lyytisen podcastissa vierailleen Järvisen mukaan sijoitusmaailmassa FOMO-ilmiö heijastuu käytännössä enemmän pidättäytymisenä myymisestä kuin innokkuutena ostamiseen. Järvisen mukaan varainhoidon ammattikuntakaan ei ole immuuni FOMO-ilmiölle.
– Halusimmepa sitä tai emme. Meitä ammattilaisiakin verrataan toisiimme. Meillä kullakin on sijoitusprosesseissa tapamme toimia, mutta kovin iso eroaminen laumasta voi olla haastavaa. Jos sattuukin olemaan väärässä, laumasta eroaminen voi pitkällä aikavälillä johtaa liiketoiminnan näkökulmasta heikkoihin lopputuloksiin”, Järvinen sanoo Lyytisen haastattelussa.
Järvinen painottaa harhojen tiedostamisen tärkeyttä ammattilaisillakin. Näiltä harhoilta asiakasta suojaa kuitenkin se, että ammattilaiset tekevät päätöksensä tiimeissä.
– Jos ryhmässä jollain saattaakin vinouma tai harha olla, sen muut kyllä huomaavat, Järvinen toteaa.
”Meemiosakkeetkin” someilmiö
FOMO-käsitteen mukana sosiaalinen media on tuonut sijoitusmaailmaan myös ”meemiosakkeet”, joiden puolesta kampanjoidaan voimakkaasti sosiaalisessa mediassa ja keskustelualueilla.
– Pelätään sitä, että on syntynyt jokin uusi ilmiö tai asia, joka muuttaa sijoitusmaailman kohta niin arvokkaaksi, että jos sitä ei nyt lähde hankkimaan, niin kohta jää rannalle. Haaste on siinä, että ei juuri malteta tehdä analyysiä siitä, että onko ilmiö pitkällä aikavälillä kannattava. Joku taas voi ajatella, ettei sillä ole niin väliäkään, kun ilmiö niin merkittävä, että siinä kannattaa olla mukana ainakin jonkin aikaa, Järvinen sanoo.
Meemiosakkeiden hurmoksesta hyvänä esimerkkinä käy suomalaisten piensijoittajien hullaantuminen amerikkalaisen Gamestop-pelikaupan osakkeisiin talvella 2021. Hurmosta seurasi pettymys, kun reilusta 60 dollarista yli 400 dollariin muutamassa päivässä nousseen osakkeen hinta sittemmin laski takaisin 60 dollarin tienoille.
– Jännää, miten sosiaalisen mediakin voi tätä ilmiötä ruokkia ja tuoda sen myös sijoitusmaailmaan. Tämä on mielenkiintoista siihen nähden, että me suomalaiset olemme tunnetusti varovaisia ja ehkä pelokkaitakin. Ja silti tällainen ilmiö voi meillekin syntyä, Lyytinen itse miettii.
FOMO-ilmiön riskejä vastaan voi Lyytisen mukaan taistella samoilla eväillä kuin muitakin sijoitusmaailman riskejä vastaan.
– Pitää rohkeasti kuunnella myös niitä, jotka eivät ole lauman kanssa samaa mieltä. On myös hyvä konsultoida sijoitusalan ammattilaista, joka voi auttaa tekemään järkeviä päätöksiä. Sijoitusalan ammattilainen voi tarjota objektiivista näkökulmaa sijoituspäätöksiin.
