Kun elämäntilanteet muuttuvat ja odottamattomia tapahtumia ilmenee, salkun rakennetta kannattaa vähintäänkin tarkastella.
Omatoimisen sijoittamisen ensimmäinen etappi on laatia sijoitussuunnitelma. Sitä varten pitää tunnistaa oma taloudellinen tilanne, sopiva riskitaso, laatia salkun hajautus sekä sijoitushorisontti. Jos sijoitushorisontti jostain syystä muuttuu, on syytä tarkistaa, kuinka hyvin sijoitussuunnitelma vastaa muutosta.
− Kukaanhan ei tiedä, mihin markkina menee kaukana tulevaisuudessa tai edes lähitulevaisuudessa. On jopa harvinaisempi tilanne, että kaikki sujuu kymmeniksi vuosiksi tehdyn sijoitussuunnitelman mukaisesti, sanoo Sijoittaja.fin perustaja Timo Heikkilä, joka itse on pitkän aikavälin sijoittaja, mutta sopivassa tilanteessa pyörittää osakesalkkuaan nopeallakin ajalla.
Heikkilä kertoo kuvitteellisesta tilanteesta, jossa kymmenen vuotta osakkeisiin sijoittanut nelikymppinen henkilö päättääkin aloittaa eläkevuodet suunniteltua aiemmin, jo 50-vuotiaana. Alun perin 30 vuoden sijoitussuunnitelma lyhenee hänellä silloin 20 vuoteen.
Aikaa sijoittaa on vielä kymmenen vuotta, mikä on pitkä sijoitushorisontti. Heikkilä huomauttaa, että sijoittamista voi jatkaa myös eläkepäivien aikanakin, eihän heti eläkkeen alussa tarvitse kaikkia sijoituksia muuttaa käteiseksi.
− Tässä mielessä salkulle ei välttämättä tarvitse tehdä mitään, hän sanoo jämäkästi.
Heikkilä neuvoo kuitenkin ensiksi laskemaan, kuinka paljon tarvitsee kuukausitasolla rahaa salkusta, ja miettimään, saako summan osingoista, korkotuotoista vai pitääkö myydä esimerkiksi 1–2 prosenttia salkusta joka vuosi, jotta saa varoja elämiseen.
− Jos salkkua on rakennettu 30 vuoden sijoitushorisontilla, voi olettaa, että se sisältää kasvuosakkeita ja riskillisempiä sijoituksia. Nyt kun tarkasteluhorisontti on kymmenen vuoden päästä, salkkua voisi muokata defensiivisemmäksi eli matalariskisempään suuntaan, hän näkee.
Korkolaskuja odotetaan edelleen tämän vuoden puolelle, jolloin korkosijoitusten hinta nousee etenkin pitemmissä koroissa. Heikkilän mukaan 10–20 tai jopa 30 prosenttia salkusta voisi olla niissä kiinni, riippuen jokaisen omasta riskiprofiilista.
