Markkina on elänyt muutaman viime vuoden aikana. Monet ovat haistaneet siinä hyviä sijoittamisen paikkoja. Monet tuntevat epävarmuutta ja miettivät onko sijoittaminen nyt järkevää.
Osa suomalaisista on valveutuneita ja aktiivisia sijoittajia, osa taas kokee sen kiinnostavana, mutta samalla vaikeana asiana. Kynnys sijoittamiseen on kuitenkin madaltunut. Siitä puhutaan enemmän – myös kansankielellä – ja sen aloittaminen pienilläkin summilla on tehty helpoksi.
S-Pankin Family Office & Wealth Planning -palveluista vastaava johtaja Veera Kosonen kertoo, että tutut kliseet voivat kuitenkin edelleen hyvin suomalaisen kuluttajan taloudessa: raha-asioista puhuminen on kuin tabu ja säästöjä makuutetaan mieluummin pankkitilillä kuin laitettaisiin muualle tuottamaan.
Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien tilitalletuskanta oli yli 113 miljardia euroa kesäkuussa 2022. Summa on yli 5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kosonen huomauttaa, että talletuskannan kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut merkittävästi.
Kosonen sanookin, että Inflaatiolukemien ollessa nykyisellä tasollaan, jokainen toimenpide, jolla tilivarat saadaan sijoituksiin tuottamaan, on hyvästä.
– Nyt kun inflaatio puhuttaa, kannustan kaikkia kotitalouksia miettimään, onko tili oikea paikka varojaan säilyttää, hän sanoo ja kertoo yksinkertaisen esimerkin:
– Jos inflaatiolukema on 10 %prosenttia, niin karkeasti ottaen tilillä olevan 10 000 euron ostovoima on vuoden päästä vain 9000 euroa.
Kosonen suosittelee aloittamaan säästämisen ja sijoittamisen laskemalla ensin millaisen summan tarvitsee oman arjen pyörittämiseen ja varautumalla siihen.
– Yli jäävän varallisuuden sijoittamiseen on tarjolla paljon mahdollisuuksia, oli kyse sitten satasesta tai useista tuhansista euroista.
Muutos sijoitussuunnitelmassa voi tuoda mielenrauhaa
Kuinka sijoittaja voi sitten tinkiä sijoittamistavastaan, jos oma taloudellinen tilanne muuttuu? Epävarma taloustilanne niin omassa lompakossaan kuin laajemmissa talousrakenteissa voi aiheuttaa päänvaivaa paitsi laskujen maksamisessa ja ruokakaupassa myös siinä, voiko omaa sijoitussuunnitelmaa jatkaa. Sijoittajan kannattaa silloin harkita, haluaako karsia elinkustannuksistaan ja onko valmis laskemaan omaa elintasoaan sen vuoksi, että saa sijoitettua normaaliin tapaan kuukauden aikana. Mielenrauhaa voi tuoda se, että normaalista kuukausittaisesta sijoitettavasta summasta sijoittaa vain osan ja loput laittaa esimerkiksi säästötilille odottamaan tasaisempia aikoja.
Levottomina aikoina osakkeet ovat tavallisesti riskisempiä kuin esimerkiksi korkosijoitukset. Osake- ja rahastosijoittamisen lisäksi onkin tarjolla niin sanottuja vaihtoehtoisia sijoituskohteita, jotka eivät korreloidu niin voimakkaasti korko- ja osakemarkkinoiden liikkeisiin. Lisäksi valtionlainojen arvo usein nousee, kun epävarmuus lisääntyy.
Kosonen mainitsee myös Private equity-sijoitukset, joissa on kyse listaamattomista sijoituksista, sekä kiinteistöihin, metsään ja tontteihin sijoittavat rahastot, jotka eivät ole perinteisiä osake- ja korkopohjaisia rahastoja:
– Suomalaisille varsinkin metsä, tontit ja maa ovat arvokkaita ja tunnettuja. Sellaiseen sijoittamiseen on helpompi lähteä mukaan, kun ymmärtää, mistä arvo muodostuu.
– Nämä ovat kuitenkin pitkän aikajänteen sijoituskohteita, joten jos rahaa tarvitaan esimerkiksi asunnon ostoon puolen vuoden kuluttua, voi olla järkevää pitää raha tilillä odottamassa, Kosonen muistuttaa.
Hän painottaa tuttuja teesejä sijoittamisessa eli pitkäjänteisyyttä sekä hajauttamista maantieteellisesti, ajallisesti ja omaisuusluokkien välillä.
– Kaikki lähtee yksilön omista tarpeista, tavoitteista ja tahtotilasta. Ei ole yhtä patenttiratkaisua, joka sopii kaikille, sanoo Kosonen
