Syksyn Sijoittajabarometrin tulokset kertovat positiivisen vireen alkamisesta osakemarkkinoilla. Vastaajista peräti 72 prosenttia uskoo osakekurssien nousevan seuraavien 6 kuukauden aikana. Kiinnostavimpien pörssiyhtiöiden joukossa ei isoja muutoksia nähty.
Pörssikurssien nousuun uskotaan edelleen, mutta kevään Sijoittajabarometriin verrattuna hieman pienempi osa vastaajista aikoo sijoittaa osakkeisiin. Näin kertoo tekevänsä enää 68 prosenttia vastaajista, kun keväällä 73 prosenttia aikoi tehdä niin. Vastaajista 7 prosenttia arvioi puolestaan vähentävänsä pörssiosakkeiden osuutta salkussaan tulevan 6 kuukauden aikana.
− Suomen talous on ollut pitkään heikossa jamassa, mutta sijoittajien keskuudessa uskotaan, että pahin on nyt ohi. Tämä usko perustuu pitkälti siihen, että korot ovat alkaneet laskea ja sijoittajat odottavat, että keskuspankit jatkavat korkojen laskua. Korkojen aleneminen auttaa sekä kulutuskysyntää että pörssiyhtiöitä, Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja Karri Salmi arvioi.
Vastaajista 72 prosenttia uskoo osakekurssien nousevan seuraavien 6 kuukauden aikana, 21 prosenttia arvioi osakemarkkinoiden pysyvän ennallaan ja 7 prosenttia arvioi osakekurssien laskevan.
Luotto omaan ja maailmantalouteen on vahva. Vastaajista 33 prosenttia arvioi oman talouden kasvavan ja 7 prosenttia heikkenevän seuraavan 6 kuukauden aikana. Maailmantalouden kasvuun seuraavan puolen vuoden aikana uskoi 57 prosenttia ja supistumiseen 9 prosenttia vastaajista. Suomen talouden näkymiä ei nähty yhtä valoisina. Vastaajista 28 prosenttia arvioi Suomen kansantalouden kasvavan ja 25 prosenttia supistuvan seuraavan puolen vuoden aikana.
− Maailmantalouteen luotetaan, koska jostain päin löytyy aina kasvua. Suurempi muutos on itse asiassa uskossa Suomen kansantalouden kasvuun, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri toteaa.
Pörssiosakkeisiin sijoittamista pidetään helppona
Pörssiosakkeet ja rahastot pitävät pintansa vuodesta toiseen suomalaisten ykkössijoituskohteina. Vastaajista 93 prosentilla on tällä hetkellä sijoituksia pörssiosakkeissa ja 72 prosentilla rahastoissa. Vertailun vuoksi pankkitalletuksia on vain 64 prosentilla.
− Rahastoja pidetään helppona keinona hajauttaa sijoituksia. Toki osakkeita poimimallakin saa hajautusta aikaiseksi, mutta osakkeet vaativat enemmän panostusta. Jos näitä kahta verrataan vaikka kiinteistösijoittamiseen, niin aika ison potin joutuu kiinteistösijoittaja keräämään ja käyttämään aikaa ennen kuin saa hajautusta aikaiseksi, Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto sanoo.
Rahastojen suosiota selittää myös se, että niiden kustannukset ovat laskeneet merkittävästi parissakymmenessä vuodessa. Markkinoille on tullut myös erilaisia indeksirahastoja, ja pörssissä voi ostaa myös ETF-rahastoja, joiden osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla.
− Rahastosijoituksiin saa alusta lähtien hajautuksen ja niihin voi sijoittaa vaikkapa vain 10 euroa kuukaudessa. Samalla tahdilla joutuisi jonkin kuukauden odottamaan, ennen kuin kasassa olisi järkevä summa osakkeen ostoon, Kivipelto huomauttaa.
Karri Salmi muistuttaa, että suomalaisilla on aina ollut tapana sijoittaa kotimaisiin pörssiosakkeisiin ja hakea hajautusta ulkomaisista rahastoista.
Pankit ja rahoitus kiinnostavat
Pankki- ja rahoitusalaa pidetään suomalaisittain kiinnostavimpana toimialana, joskin sen suosio on hieman hiipunut. Teknologia on pitänyt hyvin pintansa kakkosena ja kolmanneksi on noussut lääkkeet ja terveydenhoito ohi energiasektorin. Edelliseen mittaukseen verrattuna suosiotaan ovat kasvattaneet myös konepajat, kulutustuotteet ja -palvelut, kaivosteollisuus ja rakennusteollisuus.
− On syytä muistaa, että ainakin kotimaisista yhtiöistä puhuttaessa sektorit ovat kapeita eli saattavat sisältää vain muutamia yhtiöitä. Luvut eivät siis välttämättä kerro kiinnostuksesta koko toimialaa kohtaan. Helsingin pörssin näkökulmasta sektorien käsittely kokonaisuutena on haastavaa, koska meillä on niin vähän yhtiöitä monessa toimialaluokassa, Kivipelto sanoo.
Lounasmeri arvioi terveyssektorin suosion pohjautuvan väestön ikärakenteeseen, ja sektorilta löytyvän varmasti jatkossakin uusia tähtiä.
− Mittauksessa häntäpään suosion saanut sektori on rakennusteollisuus. Rakentaminen on pohjalla ja sieltä voi nousta vain ylöspäin. Tämän ovat sijoittajatkin huomanneet. Teknologiasektorin suosion pieni hiipuminen oli hienoinen yllätys. Vastaajat saattavat aavistella kuplaa Yhdysvaltain teknologiasektorilla, Lounasmeri pohtii.
Vaihtoehtoiset sijoitukset kasvussa
Sijoitukset listaamattomiin yrityksiin, kryptovaluuttoihin ja pankkitalletuksiin ovat lisääntyneet. Osakkeita on ehditty alhaisten kurssien aikana tankata jo reippaasti. Vastaajista 65 prosenttia on kasvattanut pörssiosakesijoituksiaan, 56 prosenttia rahasto-osuuksiaan ja 50 prosenttia osakesäästötiliään viimeksi kuluneen 6 kuukauden aikana. Vastaavasti 10 prosenttia on pienentänyt pörssiosakkeiden ja 18 prosenttia pankkitalletusten osuutta.
Pörssiosakkeiden suosio on hivenen hiipunut, kun taas sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset ja pankkitalletukset ovat hivenen nousseet edellisistä kyselyistä. Myös listaamattomien yhtiöiden osakkeet, metsät ja maa-alueet sekä kryptovaluutat ovat kasvattaneet suosiotaan.
− Etenkin suomalaiset konepajayhtiöt ovat pärjänneet käsittämättömän hyvin, ja se näkyy myös pörssikursseissa ja kiinnostuksessa näitä osakkeita kohtaan, Salmi sanoo.
Vaikka Suomen talousnäkymät ovat heikot, uskoa osakemarkkinoiden nousuun riittää, koska globaalit talousnäkymät ja markkinat ovat monille tärkeämpiä kuin kotimainen kehitys. Osakekurssien odotetaan nousevan inflaation pienentyessä ja korkojen mahdollisesti laskiessa.
− Globaali kasvu on paljon tärkeämpää kuin se, miten suomalaisilla yhtiöillä menee. On ihan luonnollista, että odotetaan kurssinousua, koska vallitseva ajatus on, että inflaation vastainen taistelu on ohi, korot laskevat eikä globaali taantuma uhkaa, Kivipelto sanoo.
Kurssien ja maailmatalouden nousuun uskotaan
Usko osakekurssien positiiviseen kehittymiseen on pysynyt vahvana. Selvä enemmistö uskoo myös pörssikurssien nousuun sekä oman ja maailmantalouden kasvuun.
− Kun korkojen lasku parantaa investointimahdollisuuksia ja lisää kysyntää, niin kyllä se isossa kuvassa luo positiivista uskoa. Kun osakkeiden arvostustasot ovat Suomessa vielä historiallisen matalalla, niin suunta ei voi olla kuin ylöspäin, Salmi sanoo.
Miesten usko oman talouden positiiviseen kehitykseen on paljon suurempi kuin naisten.
− Naisten pienempi tulotaso, korkeat korot ja inflaatio vaikuttavat heikentävän meidänkin tutkimuksissamme naisten luottamusta omaan talouteen enemmän kuin miesten, Kivipelto sanoo.
