Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto kannustaa osakesäästäjiä hankkimaan nyt ennakkoluulottomasti salkkuunsa omistuksia Suomen ulkopuoleltakin.
Osakesalkulle on hyvä tehdä säännöllinen tarkastus, ainakin kerran vuodessa. Mahdollisuuksia on rajattomasti muuallakin kuin kotimaassa. Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto rohkaiseekin hajauttamaan salkun sisältöä globaalisti. Mutta mihin?
– Jos siellä salkussa on suurin osa suomalaisia osakkeita, niin ensimmäinen askel olisi ostaa sinne osakkeita lisäksi mistä päin maailmaa tahansa. USA säilyy mielenkiintoisena sijoituskohteena, koska siellä talouden veto on niin vahvaa vieläkin. USA:n talous ei toistaiseksi ole romahtanut, vaikka olemme sitä korkean korkotason aikana niin kovasti jännittäneetkin. Luvassa oleva korkotason helpottuminen tukee kuitenkin myös amerikkalaisia osakkeita, ja USA:n talous on hyvin kasassa, Kivipelto sanoo.
Amerikkalaisista pörsseistä löytyvät muun muassa sellaiset arkielämästäkin tutut brändit kuin Coca-Cola, Apple ja Google. Kivipellon mukaan riskienhallinnallisista syistä USA:sta kannattaa kuitenkin miettiä salkkuunsa muitakin omistuksia kuin vain suuria pörssiä dominoivia yrityksiä. Siitäkin huolimatta, että arvostustasot pienemmissä amerikkalaisissa yhtiöissä ovat toki paljon maltillisemmat.
– Jos ei itse halua lähteä näitä yrityksiä etsimään ja haluaa hajauttaa yhdysvaltalaisiin osakkeisiin, niin kannattaa mennä USA:han vaikka rahaston kautta, Kivipelto neuvoo.
Yksi mahdollisuus on pörssinoteerattu ETF-rahasto. Lyhenne ETF tulee englannin sanoista Exchange Traded Fund eli pörssikaupankäynnin kohteena oleva rahasto. Siis toisin kuin perinteinen sijoitusrahasto, ETF on rahasto, jolla käydään kauppaa samalla tavalla kuin pörssiosakkeilla.
Japanissa uutta potkua
Danske Bank on suositellut salkkuun myös japanilaisia osakkeita.
– Japanin taloushan on ihan erilaisessa tilanteessa kuin nämä meidän länsimaiden taloudet: siellä inflaatio on ollut hyvä asia pitkän deflaation jälkeen. Palkkojen hienoisen nousun myötä talous on saamassa uutta puhtia. Pörssikin on talouden piristymisen myötä suoriutunut hyvin. Uskomme, että Japanilla on vielä varaa jatkaa edelleenkin tätä hyvää kehitystä. Kun
Euroopassa ja USA:ssa keskuspankit ovat jo kiristäneet rahapolitiikkaa paljon, niin Japanissa keskuspankki vasta miettii ensimmäisiä kiristyksiä.
Euroopassa Danske Bank on Kivipellon mukaan halunnut suositella yhtiöitä, joilla on hyvä kassavirta ja jotka maksavat hyvin osinkoja.
– Tällaisessa alhaisen kasvun globaalissa ympäristössä laatuyhtiöt ovat olleet kautta historian hyvä valinta. Ja jos ei halua itse tehdä osakepoimintaa, niin Euroopassa laadukkaisiin yhtiöihin pääsee mukaan myös laatua painottavien rahastojen kautta.
Mitään eurooppalaisia maita Kivipelto ei kuitenkaan nosta sijoituskohteiksi yli muiden.
– Kun Euroopan isoissa maissa Ranskassa, Italiassa ja Saksassa toimii jo niin monenlaisia globaaleja yhtiöitä, ei paikallinen talous enää ole niin merkittävässä roolissa. Globaalissa tarkastelussa meitä kiinnostavat enemmän eri toimialat, kuten esimerkiksi IT-sektori ja viestintäpalvelut. Alhaisen, mutta alhaisen positiivisen kasvun ympäristössä suosimme yrityksiä ja toimialoja, joilla on joitakin yhtiön tuloksentekokykyä tukevia rakenteellisia kasvun ajureita, Kivipelto sanoo.
Sijoittajia on kannustettu suuntaamaan huomionsa myös kehittyville markkinoille. Tähän rohkaisee esimerkiksi kansainvälisen varainhoitoyhtiö deVeren toimitusjohtaja Nigel Green. Tulevat koronlaskut tarjoavat Greenen mukaan sijoittajille mahdollisuuksia kehittyvillä markkinoilla.
Kokonaisuudessa Kiina kuitenkin dominoi kehittyviä talouksien niin vahvasti, että Kivipelto neuvoo etsimään kehittyvissä talouksissa mielenkiintoista potentiaalia lähinnä yksittäisiltä alueilta. Kehittyvien markkinoiden osakkeisiin kohdistuvia esteitä ovat muun muassa dollarin vahvistuminen sekä vaimea kasvu Kiinassa.
Trump ei sekoittaisi pörssiä
Kivipelto nostaa kehittyvien markkinoiden osalta kaksi seikkaa, jotka sijoittajan kannattaa noteerata.
– Dollarin ja raaka-aineiden hintojen kehitys. Öljyn hinta on toki piristynyt viime aikoina, mutta ei valtavasti. Muiden raaka-aineiden hinnat ovat aika alhaisella tasolla, mikä on tietysti monelle raaka-aineita vievälle kehittyvälle markkinalle huono asia.
Dollarin jatkaminen vahvana usein jarruttaa kehittyvien markkinoiden kehitystä. Jos kehittyvällä taloudella on paljon tätä dollarimääräistä lainaa, se nostaa niiden lainanhoitokustannukset korkeiksi.
Yksittäisistä ja potentiaalisista kehittyvistä talouksista Kivipelto nostaa vaikkapa Meksikon, joka tuotantoketjujen uudelleenrakentamisella pyrkii poistamaan riippuvuuttaan Kiinasta myös poliittisista syistä.
– Meksiko voi hyötyä USA:n kotiuttamisoperaatiosta, jossa asioita tehtäisiin yhä enemmän niin Yhdysvalloissa kuin siinä lähelläkin. Myös Intiassa on valtavaa potentiaalia: onhan se valtava talousalue, ja siellä voi olla näkyvissä hyvääkin kasvua tulevaisuudessa.
Pitkässä juoksussa Kivipeltokin näkee Kaakkois-Aasian maat voittajina, jos globaalit yritykset hajauttavat tuotantoaan pois Kiinasta ja vähentävät yleensäkin Kiina-riippuvuuttaan.
Oma kysymyksensä on arvaamattoman Donald Trumpin todennäköinen paluu USA:n presidentiksi. Kursseilla tosin on tapana nousta heti vaalien jälkeen, valittiinpa USA:n presidentiksi kuka tahansa.
– Ihan vain siksi, että kampanjoinnin jälkeen epävarmuus poistuu markkinoilta, Kivipelto sanoo.
Kivipelto muistuttaa, että lopulta USA:n presidentinvaalin vaikutukset yleensäkin niin pörssin kuin USA:n taloudenkin kannalta ovat vähemmän tärkeitä. Vaikka sijoituskonkari Petri Ukkola Ylen haastattelussa totesikin USA:n pörssikurssien kehittyneen demokraattipresidenttien aikana suotuisammin kuin republikaanipresidenttien kausilla, Kivipelto muistuttaa, että kyse on pitkän aikavälin historiasta.
– Enemmän tämän vaalin lopputuloksella on merkitystä kansainvälisen politiikan näkökulmasta, Sinänsähän istuvan presidentin Joe Bidenin Kiina-linjaukset ovat olleet yhtä tiukkoja kuin Trumpinkin aikana, Trump vain piti aiheesta suurempaa meteliä. Jotain painopiste-eroja halussa investoida USA:n sisällä voi Bidenillä ja Trumpilla olla, mutta varmasti kumpikin haluaa jatkaa aika vahvaa investointitukea USA:han, Kivipelto uskoo.
