Psykologiset harhat vaikuttavat sijoituspäätöksiimme yllättävän paljon. Peter Nyberg toteaa, että harva meistä pystyy tekemään sijoituspäätöksiä ainoastaan rationaalisesti, vaan sijoituspäätösten taustalla vaikuttavat paitsi psykologiset harhat, myös tunteet, luonteenpiirteet ja jopa se kulttuuri, jossa ihminen on kasvanut.
Aalto-yliopiston rahoituksen professori Peter Nyberg tutkii työkseen muun muassa sijoittajapsykologiaa ja kertoo, että yleisin sijoittajia vaivaava psykologinen harha on yli-itsevarmuus. Se koskee lähes kaikkia ihmisiä ja näyttäytyy sijoittamisessa siten, että moni ajattelee olevansa parempi sijoittaja kuin muut keskimäärin.
− Ajatus taustalla on se, että pystyt löytämään alihinnoiteltuja osakkeita ja ostamaan niitä halvalla. Ja että tulevaisuudessa markkinat huomaavat tämän erehdyksen.
Yli-itsevarmuus näkyy konkreettisesti siten, että sijoittaja sijoittaa vain muutamaan osakkeeseen eikä hajauta tarpeeksi. Hän voi myös käydä aktiivisesti kauppaa, mistä syntyy transaktiokustannuksia, jotka syövät sijoitusten tuottoja.
Aina löytyy niitä, jotka menestyvät muutamaan osakkeeseen sijoittamalla paremmin kuin markkina keskimäärin. Nyberg haluaa kuitenkin muistuttaa, että hyvin hajautettu sijoitus menestyy keskimäärin muutamaa osaketta paremmin.
− Yli puolet osakkeista tuottaa vähän pidemmällä aikajaksolla huonommin kuin hyvin hajautettu pörssi-indeksi, rahasto tai salkku. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sinulla on yksi, kaksi tai kolme osaketta salkussa, on todennäköisempää, että häviät kuin että voitat tuottovertailussa hyvin hajautetulle salkulle.
Yli-itsevarmuuden lisäksi sijoittajia vaivaa usein vahvistusharha. Vahvistusharha tarkoittaa sitä, että kun sijoittaja on tehnyt esimerkiksi ostopäätöksen, hän tulkitsee myöhemmin julkitulevaa ostopäätöstä tukevaa informaatiota suotuisasti. Sen sijaan myy-suositukset ohitetaan tai niitä vähätellään.
Nyberg uskoo, että kukaan ei voi välttyä sijoittamisessa psykologisilta harhoilta. Tietoisuus siitä, että on harhojen alla, saattaa auttaa jonkin verran muttei kokonaan.
Kun taloustilanne on heikko, sijoittajasta tulee riskiä karttava – paitsi yksittäisissä sijoituksissa
Nybergin mukaan sijoittajien kyky sietää riskejä kulkee käsi kädessä taloustilanteen kanssa. Kun taloustilanne on heikompi ja potentiaalisen tappion mahdollisuus on suurempi kuin tavallisesti, sijoittajista tulee enemmän riskiä karttavia.
− Esimerkiksi finanssikriisin aikoihin, kun oli epävarmaa, ovatko rahoitusmarkkinat pystyssä vuoden päästä, vaati paljon kanttia laittaa rahaa markkinoille. Ne, jotka uskalsivat laittaa silloin, palkittiin myös kernaasti.
Toisaalta heikommassa taloustilanteessa kartetaan riskejä ja vähennetään ostoja, koska mahdolliset tappiot huolettavat. Mutta samaan aikaan yksittäisissä sijoituksissa voidaan olla valmiita ottamaan jopa lisää riskejä.
− Jos miettii yksittäisiä sijoituksia, osa niistä on noussut ja osa laskenut. Kun tietyt osakkeet ovat laskeneet, sijoittaja voi olla valmis ottamaan enemmän riskiä siinä tilanteessa. Sijoittaja voi miettiä, että on hävinnyt jo 70 prosenttia ja ainut tapa, miten sijoituksessa voisi mahdollisesti voittaa tulevaisuudessa, on lisätä sitä enemmän.
