Keskuspankkien politiikka nostaa kullan euromääräistä hintaa. Nyt hintaan vaikuttaa myös monta lyhytaikaista ajuria.
Korot nousevat ja inflaatio kiihtyy. Samaan Venäjän aloittama sota luo globaalia epävarmuutta. Kriisiaikana moni sijoittaa kultaan. Se nähtiin jo koronapandemian alkumetreillä vuonna 2020, ja nyt kullan hinta on jälleen noussut.
Kuinka paljon kullan hinnassa on vielä nousuvaraa ja jatkuuko nousu, eli onko nyt syytä ostaa kultaa?
”Historian valossa kullan omistaminen on ollut vastaavassa ympäristössä hyvä ajatus. Kullan hinta on historiallisesti noussut vastaamaan luodun rahan määrää, eli niin kauan kuin keskuspankit luovat lisää rahaa, kullan hinta noissa valuutoissa mitattuna nousee pitkällä aikavälillä.
Sotien ja vastaavien kriisien vaikutus markkinoihin on myös selvä. Historiaa tarkastelemalla huomaamme, että kriisit saattavat aiheuttaa lyhytaikaisia hintaliikkeitä tai laukaista pidemmän aikavälin käännöksiä trendeissä, mutta sodat ja kriisit eivät ole näitä tapahtumia seuraavien trendien perimmäisiä syitä.
Kuten inflaation kohdalla, Ukrainan kriisin eskaloituminen ei ole kullan hinnan nousun perimmäinen syy eikä kullan hinnan pääasiallinen ajuri, vaikka lyhytaikaisia vaikutuksia kriisillä onkin kullan hintaan. Kierrossa olevan rahan määrän kasvu on kullan hinnan pitkän aikavälin ajuri valuutassa kuin valuutassa.”
(Vastaus jatkuu kuvan jälkeen.)
”Olen itse vuodesta 2016 suosinut kultaa osakkeiden yli enkä toistaiseksi näe realistisia skenaarioita tämän näkemyksen muuttamiseen. Ainoa skenaario, jossa kullan hinta voisi laskea euroissa mitattuna pitkällä aikavälillä, olisi se, että Euroopan keskuspankki sitoutuisi vähentämään kierrossa olevien eurojen määrää pitkällä aikavälillä. Kaikista EKP:n puheista huolimatta en kuitenkaan pidä tätä skenaariota realistisena; keskuspankkien ekonomistit kun tuppaavat olemaan erittäin huonoja omien tekojensa ennustajia.
Uskon EKP:n jatkavan rahan luomista pitkällä aikavälillä, ja tämä tulee nostamaan kullan hintaa euroissa mitattuna. Kullan hinta ei myöskään vielä reflektoi kokonaan tähän asti luotujen eurojen määrää, joten vaikka rahapoliittinen ympäristö rauhoittuisi eikä EKP loisi lainkaan lisää euroja tulevina vuosina, kullan hinta euroissa mitattuna todennäköisesti jatkaisi nousua.
Keskuspankkien rahan luonnin trendi on johtanut siihen, että kullan suurimpia ostajia ovat viimeiset 15 vuotta olleet Aasian keskuspankit ja valtiolliset tahot. Tämä trendi on jatkunut viime vuosina samalla, kun länsimaiset yksityishenkilöt sekä instituutiot ovat myös aktivoituneet ja hankkineet merkittävästi lisää kultaa.”
Vastauksen antoi Voima Goldin kulta-asiantuntija Sam Laakso.
