Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä oli vuonna 2022 ennätyksellisen paljon naisia, silti vain 28 prosenttia. Naispuolisten toimitusjohtajien osuus oli vain seitsemän prosenttia.
Pörssiyhtiöiden johtoryhmissä oli vuonna 2022 ennätysmäärä naisia. Heistä suurin osa johti yhtiöiden tukitoimintoja, käy ilmi Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta.
Ennätyksestä huolimatta miesten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmissä on edelleen huomattavasti naisia korkeampi, sillä naisia oli johtoryhmissä 28 prosenttia. Suurissa pörssiyhtiöissä heidän osuutensa oli hieman suurempi, 30 prosenttia. Pienissä pörssiyhtiöissä naisia oli johtoryhmissä vain 22 prosenttia.
Yhtiöiden välillä on paljon eroja. Noin 30 prosentissa pörssiyhtiöistä naiset ja miehet olivat tasapuolisesti edustettuina.
− Niiden yhtiöiden, joiden johtoryhmässä ei ole yhtään naista, määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna jo toista vuotta peräkkäin. Lisäksi naisten osuus sekä liiketoimintojen johdossa että talousjohdossa pysyi edellisvuoteen verrattuna ennallaan ja on kokonaisuudessaan varsin alhaisella tasolla. Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajaksi edetään yleensä näistä tehtävistä. Myös pörssiyhtiöiden hallituksiin edetään usein toimitusjohtajan tehtävästä, liiketoiminnan johdosta tai talousjohdosta, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.
Eri toiminnoissa selvä sukupuolijakauma
Yhtiöiden eri toiminnot jakautuvat edelleen voimakkaasti sukupuolen mukaan. Edellisvuosien tapaan naisia oli paljon (42 prosenttia) tukitoimintojen johdossa. Pörssiyhtiöiden HR-johtajista naisia oli viime vuonna 84 prosenttia ja viestintä- ja markkinointijohtajista 70 prosenttia. Lakiasioiden johtajista naisia oli 44 prosenttia. Myyntijohtajista naisten osuus oli kuitenkin vain 15 prosenttia.
Talousjohtajista naisia oli vain 23 prosenttia ja liiketoimintojen johtajia 14 prosenttia.
Naispuolisten toimitusjohtajien osuus oli vain seitsemän prosenttia.
Naisjohtajia eniten terveydenhuollossa
Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan naispuolisia johtajia oli toimitusjohtajia lukuun ottamatta eniten terveydenhuollon toimialalla, jolla 53 prosenttia johtoryhmäjäsenistä oli naisia.
Seuraavaksi eniten naisia oli rahoitus- ja kiinteistöalalla (25 prosenttia johtoryhmien jäsenistä) ja kulutustavaroiden ja -palveluiden alalla (19 prosenttia johtoryhmien jäsenistä).
Teknologian ja tietoliikennepalveluiden pörssiyhtiöiden johtoryhmissä naisia oli vain viisi prosenttia, teollisuustuotteiden ja -palveluiden yritysten johtoryhmissä kuusi prosenttia ja perusteollisuuden yritysten johtoryhmissä seitsemän prosenttia.
Hallituskiintiöt tulevat
Vuonna 2026 tulevat voimaan lakisääntöiset hallituskiintiöt. Muutoksen myötä vähintään 40 prosenttia hallitusten jäsenistä täytyy olla ”aliedustettua sukupuolta”, käytännössä siis naisia. Uudistus koskee yrityksiä, joissa on vähintään 250 työntekijää ja kohdistuu ulkopuolisiin hallitusjäseniin, jotka eivät kuulu yrityksen operatiiviseen johtoryhmään.
Muutos voi Kajalan mukaan näkyä jo tulevina vuosina niin, että osa johtoryhmien nykyisistä naisjäsenistä siirtyy hallitusammattilaisiksi. Tällöin johtoryhmästä poistuvien naisten määrä kasvaa.
− Jos näin käy, johtoryhmätasolla naisten osuuden säilyminen edes ennallaan edellyttäisi sitä, että naisten osuus uusista nimityksistä kasvaisi selvästi nykyisestä, Kajala sanoo.
