Martin Paasi sijoittaa korkoihin mieluummin tavallisen rahaston kuin etf-rahaston kautta, jos kustannukset ovat samalla tasolla.
Korkosijoittajille on tarjolla etf- eli pörssinoteerattuja rahastoja siinä missä osakesijoittajillekin. Esimerkiksi Nordnetin kautta yksityissijoittajan ulottuvilla on puolen tuhatta korkoihin sijoittavaa etf-rahastoa. Niiden pitkien nimien kirjainlyhenteistä sijoittaja voi yrittää päätellä, sijoittaako kyseinen rahasto valtion- vai yrityslainoihin ja pitkällä vai lyhyellä duraatiolla (juoksuajalla). Etf:n nimestä saa yleensä irti myös maantieteellisen alueen, jolle rahasto sijoittaa, sekä valuutan, jolla sijoitukset tehdään. Rahaston nimessä mainitaan usein myös, jakaako rahasto vuosittain tuottoja vai onko siinä vain niin sanottuja kasvuosuuksia.
Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi pitää etf-rahastojen etuna, että ne ovat todennäköisesti pääomaltaan tavallisia rahastoja isompia, jolloin rahaston kiinteät kulut jäävät hyvin pieniksi. Hänen mukaansa etf-rahastoja on helpompi hallinnoida kuin tavallisia rahastoja.
– Kun kuluttaja-asiakkaat merkitsevät eli ostavat etf-rahastoa, he tekevät sen itse ”ruudulta” eli markkinapaikalta, ja myös myynnit tapahtuvat siellä. Se ei vaikuta rahaston elämään millään tavalla. Etf-rahaston ei tarvitse käydä kauppaa salkussaan olevilla arvopapereilla merkinnöistä ja lunastuksista johtuvista syistä. Tavallista rahastoa sen sijaan sijoittajien sisääntulo ja ulosmeno rasittaa kaupankäyntikulujen muodossa, Paasi toteaa.
Etf-rahasto säästää kuluissa
Institutionaalisten sijoittajien isot merkinnät ja lunastukset etf-rahastoissa tapahtuvat toimittamalla tai vastaanottamalla salkkua pienoiskoossa, mikä tapahtuu rahastoyhtiön merkintäyksikön kautta. Etf-rahaston salkunhoitajan ei siis tarvitse tehdä sijoituksia tai lunastuksia siinäkään yhteydessä. Siksi etf-rahaston kulut ovat lähtökohtaisesti alhaisia. Lisäksi valtaosa etf-rahastoista on indeksirahastoja.
– Pörssinoteerattujen rahastojen huono puoli on, että markkinahäiriötilanteissa rahastoa ei välttämättä saakaan myytyä tai ostettua juuri sillä hetkellä. Jos puhutaan korkosijoittamisesta, jossa tavoitellaan matalaa riskiä, niin tavallinen rahasto on kuluttaja-asiakkaalle helpompi. Jos löytyy kustannuksiltaan samalla hehtaarilla oleva tavallinen rahasto, ihan laiskuuttani käyttäisin ennemmin sitä, Paasi sanoo.
Kaupankäynti etf-rahaston osuuksilla edellyttää sijoittajalta suurempaa aktiivisuutta kuin merkinnät ja lunastukset ”tavallisissa” rahastoissa, joilla on päivittäin määritelty ”oikea” hinta.
– Kun etf-rahastoa ostaa tai myy, olisi hyvä kaivaa esille indikatiivinen NAV-luku, joka perustuu edellisen päivän viralliseen arvonlaskentaan ja kyseisen rahaston päivän sisäiseen vertailuindeksin kehitykseen, jotta
saa selville, mikä osuuden arvon pitäisi olla. Koska ostot ja myynnit tapahtuvat tarjousten perusteella, on tärkeää pitää silmällä, mikä osuuden todellinen arvo on. Sen jälkeen pitää itse tehdä tarjous ja seurata, toteutuuko se.
Tavallisen ja pörssinoteeratun rahaston erona sijoittajan näkökulmasta on myös se, että pörssinoteerattuja rahasto-osuuksia on säilytettävä arvo-osuustilillä.
– Pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta etf:n suurin hyöty on siinä, että tavallisissa rahastoissa muiden sijoittajien hötkyily sisään ja ulos rahastosta synnyttää jatkuvasti kaupankäyntikustannuksia, jotka syövät kaikkien osuudenomistajien tuottoa, Paasi kertaa.
Lyhyistäkin koroista taas tuottoa
Alhaisten korkojen kaudella korkosijoittajille tuli tarjolle paljon uusia vaihtoehtoisia sijoitustuotteita, koska perinteisistä ei enää saanut tuottoa. Sijoittajat kiinnostuivat kehittyvien markkinoiden koroista ja muista riskisemmistä vaihtoehdoista.
– Korkotason noustua pankit ovat olleet nihkeitä maksamaan kunnollista korkoa tilirahalle, mutta lyhyen koron rahastoista saa jo ihan merkittävää tuottoa. Nyt on invertoitunut korkokäyrä, mikä tarkoittaa, että lyhyiden korkojen tuotot ovat korkeampia kuin pitkien. Siksi korkosijoituksissa kannattaa painottaa lyhyttä päätä, Paasi toteaa.
Alle 12 kuukauden korot ovat neljän prosentin paikkeilla. Tuotto-odotus lyhyistä korkorahastoista on käytännössä sama, koska lyhyen koron rahastot pitävät sijoituksensa erääntymiseen saakka.
