Talouden tulkit kertovat, kuinka ovat arvioineet oman riskinsietokykynsä. Se on vaikeaa, mutta sijoittajalle erittäin tärkeää.
Oman riskinsietokyvyn arviointi on sijoittajalle oleellista, jos haluaa nukkua yöt rauhassa eikä tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä. Tällä viikolla talouden tulkit kertovat, miten ovat arvioineet oman riskinsietokykynsä.
”Epäonnistumisen pelko haittaa osakesijoittamistani. Sitä taklatakseni ostelen osakkeita pienissä erissä. Salkkuni on hajautettu. Minulla ei ole elätettäviä ja pystyisin kantamaan riskiä selvästi enemmän kuin mitä otan.”
Karo Hämäläinen, sijoituskirjailija
”Riskinsietokyky määrittää salkun perusallokaation osakkeiden ja korkosijoitusten välillä, joten sen arvioiminen on ehkä koko sijoitustoiminnan tärkein, mutta samalla vaikein, tehtävä. Omalla kohdallani olen lähestynyt asiaa riskinottokapasiteettini, -haluni ja -tarpeeni kautta.
Riskinottokapasiteettini on korkea, sillä sijoitushorisonttini on pitkä, jolloin minulla on aikaa odottaa salkun lyhyen aikavälin arvonnotkahdusten korjaantumista. Tulovirtani on myös kohtuullisen hyvä ja minulta löytyy riittävästi käteistä yllättävien menojen varalle.
Riskinottohaluni on sitä vastoin matalampi, sillä olen luontaisesti varovainen. Siksi en ole koskaan sijoittanut niin kovalla riskillä kuin olisin kapasiteettini puitteissa voinut. Vanhemmiten olen vähentänyt riskinottoa entisestään, sillä olen jo saavuttanut suuren osan taloudellisista tavoitteistani. Minulla ei siis enää ole aiemman kaltaista tarvetta ottaa riskiä. Toki salkustani edelleen selvästi suurin osa on osakkeissa, mutta korkosijoitusten ja käteisen osuus on kasvanut.
Valitettavasti moni, joka ylipäätään sijoittaa, arvioi riskinsietokykynsä etukäteen liian korkeaksi, jolloin salkkua painotetaan turhan paljon osakkeiden suuntaan. Toisaalta suurin osa suomalaisista ei sijoita lainkaan, vaikka oma riskinsietokyky varmasti sen mahdollistaisi. Vinkkini on, että riskinsietokyky kannattaa arvioida mieluummin vähän ala- kuin yläkanttiin. Kun salkussa on osakkeiden lisäksi myös vähäriskisiä sijoituskohteita, kuten korkoja, meno on tasaisempaa ja sijoittaja voi nukkua yönsä rauhassa. Pääpaino kannattaa kuitenkin pitää osakkeissa, sillä niiden tuotto-odotus on huomattavasti korkosijoituksia parempi.”
Jarkko Aho, sijoituskirjailija ja kouluttaja
”Olen ollut sijoitusalalla yli 20 vuotta, joten markkinoiden toiminta on tullut tutuksi. Tiedän, että laskut ja nousut kuuluvat asiaan ja en niistä hetkahda ollenkaan. Teen kaikki sijoitukseni osakemarkkinoille sillä ajatuksella, että sieltä saa pitkässä juoksussa korkosijoituksia paremman tuoton. Voi olla, että sitten kun eläkeikä ja rahojen ”käyttöpäivä” lähestyy, markkinaliikkeetkin alkavat enemmän hermostuttaa. Mutta vielä toistaiseksi sijoitushorisonttini on niin pitkä, että aika ehtii korjata töyssyt.
Vinkkini riskinsietokyvyn arviointiin: ihmiset ovat tosi erilaisia ja suhtautuvat esimerkiksi kurssilaskuun eri tavoin. Pankkien tekemät sijoittajien riskiprofiilien kartoitukset ovat hyödyllisiä apuvälineitä. Sellaisessa voi käydä, eikä tarvitse ostaa mitään. Jos sijoittaminen on aivan uutta, voi olla hyvä käydä parissakin eri paikassa juttusilla, niin saa vähän eri tavoin sanoitetun riskikartoituksen. Mutta väittäisin, että ihmisten todellinen riskinsietokyky paljastuu vasta, kun eteen tulee ensimmäinen kunnon kurssilasku. Vaikka paperilla 40 prosentin kurssilasku voi tuntua ihan kestettävältä, käytännössä se voikin tuntua tosi pahalta. Pahinta on sitten panikoitua ja myydä pohjilla.”
Henna Mikkonen, pääekonomisti, Säästöpankki
”Arvioin riskinsietokykyäni aina henkilökohtaisen talouteni kautta. Sijoitukseni ovat käytännössä rahaa, jotka eivät ole minulla aktiivisesti käytössä, ja sijoitan vain sellaista rahaa, jota en edes erittäin yllättävien kulujen takia joutuisi myymään missään tilanteessa. Tärkeintä onkin mielestäni laskea oman talouden kantokyky huonommassakin taloudellisessa tilanteessa ja pitää sen verran rahaa itsellään käteisenä. Muut rahat kannattaa laittaa sijoituksiin. Pörssikurssien lyhytaikainen vaihteluhan ei itsessään ole riskin toteutumista, mikäli ei joudu siihen reagoimaan ulkoisesta painostuksesta (esimerkiksi työttömyyden myötä).”
Esa Juntunen, sijoituskirjailija ja Omavaraisuushaaste-bloggaaja
