– Kehittyville markkinoille sijoittaminen ei ole mitenkään helppoa, sanoo Nordean senioristrategi Hertta Alava.
Kehittyvillä markkinoilla volatiliteetti on korkea sekä osake- että korkomarkkinoilla, ja markkina-alueena se toimii hyvänä hajautuksena, mutta liian suurelle painolle sijoituksia ei kannata päästää.
– On aika tyypillistä, että yhtenä vuonna osa kehittyvistä maista voi nousta tuntuvasti ja osa mennä tuntuvasti tappiolle.
Osa sijoittajista valitsee tietoisesti vain yhteen maahan sijoittavan indeksirahaston tai ETF:n, mutta kehittyvillä markkinoilla kapea maantieteellinen markkina-alue lisää riskiä.
– Jos on hyvä ajoitus, voi tulla huikeita tuottoja, mutta toisaalta voi kyllä tulla tosi isoja tappioitakin, ja tyypillisesti valuuttakurssien liikkeet vielä voimistavat kurssiliikkeitä, Alava sanoo.
Hard currency -lainoille hieman suurempi paino kuin osakkeille
Kuinka suuren osuuden sijoituksista uskaltaa kehittyville markkinoille laittaa?
Osittain se riippuu sijoitustuotteesta. Nordean suositus noudattelee osakesijoituksilla maailmanindeksiä. Kehittyvien markkinoiden osuus maailmanindeksistä on nyt 12 prosenttia, joten yksityissijoittajan osakesalkussa prosenttiosuuden kannattaisi olla samaa luokkaa.
Korkosalkussa kehittyvien maiden sijoitusten tulisi olla korkeintaan 15 prosenttia. Silloinkin puhutaan kannattaa suosia dollari- tai euromääräisistä hard currency -lainoja.
– Osa lainoista voi olla paikallisissa valuutoissa, jolloin se on enemmän ehkä valuuttasijoitus. Pitkällä aika välillä nimenomaan hard currency -lainat ovat tuottaneet ihan hyvin. Matalan koron ympäristössä näistä saa ihan kohtalaista korkotuottoa suhteessa länsimaiden lainoihin.
Alava tosin muistuttaa, että hard currency -lainat hinnoitellaan suhteessa Yhdysvaltain valtionlainoihin, eli jos Yhdysvalloissa korot nousevat, se heijastuu suoraan myös kehittyvien maiden lainamarkkinaan.
Raaka-ainemarkkinasta teknologiapainotteiseksi
Alavan mukaan pitkällä aikavälillä kehittyvillä markkinoilla on edelleen melko hyvät kasvunäkymät, vaikka markkina alkaakin olla jo kohtalaisen suuri.
– Kun MSCI otti kehittyvät markkinat mukaan maailmanindeksiin vuonna 1988, niiden paino oli vähän alle prosentin.
Mitenkään vakiintunut markkina-alue ei kuitenkaan ole kyseessä, vaan muutosta tapahtuu paljon – ja muutokset voivat olla sekä nopeita että rajuja. Kiinan merkitys indeksille on huomattava, sen osuus indeksistä on noin 40 prosenttia.
– Vielä 2000-luvun alkupuolella tämä oli aika raaka-ainevetoinen indeksi. Isot kaivosyhtiöt ja öljy-yhtiöt olivat todella painavasti mukana, Alava sanoo.
Viime vuosina kehittyvistä markkinoista on tullut aiempaa teknologiapainotteisempi, ja indeksissä on merkittäviä teknojättejä, kuten kiinalainen Tencent ja Alibaba, korealainen Samsung sekä maailman suurimpiin mikrosiruvalmistajiin kuuluva Taiwan Semiconductor.
