Suomalaisilla metsäyhtiöillä menee hyvin. Q2-tuloskauden raportit kertovat vahvasta tuloskunnosta ja odotuksia paremmista liikevaihtoluvuista. Maailmantilanteesta johtuen seuraavien tuloskausien ennustettavuus sen sijaan on hiukan epävarmaa, mutta piensijoittajien kiinnostus sektoriin tuskin vähenee.
Metsäteollisuus on Suomelle perinteistä teollisuutta ja suomalaisille piensijoittajillekin tuttu sektori.
– Metsäsektori on voimakasta rakennemuutosta viime vuosikymmenellä tehnyt ala, jossa uusiutuvista raaka-aineista tehdään tuotteita, joita voidaan kierrättää. Tällainen liiketoiminnan pohja sopii hyvin siihen, mitä sijoittajat hakevat tulevaisuuden hyviltä sijoituskohteilta, selittää Inderesin pääanalyytikko Antti Viljakainen alaa.
Helsingin pörssissä onkin merkittäviä kansainvälisen mittaluokan metsäyhtiötä, kuten UPM, Stora Enso ja Metsä Board, joihin kohdistuu huomiota myös globaalissa mittakaavassa.
– Suosituksi sijoituskohteeksi metsäsektorin tekee muun muassa se, että globaalisti kiinnostaviin metsäyhtiöihin voi sijoittaa kotipörssissäkin. Kaikilla sektoreilla se ei ole itsestäänselvyys, kuten esimerkiksi teknologiayhtiöillä, joista Helsingissä on suhteellisen kapea tarjonta, Viljakainen sanoo.
Aiemmin Helsingin pörssin metsäyhtiöiden tuotanto oli nykyistä laajempaa, ja samoja metsäteollisuuden tuotteita sai lähes jokaiselta yhtiöltä. Paperi oli isolla painolla portfoliossa. Nyt yhtiöt ovat erikoistuneet eri aloille ja keskitytään pääasiassa kuitusegmenttiin ja selluun.
– UPM:n keskeisenä kasvustrategian ytimenä on kuidut, erikoispakkauspaperit sekä biojalosteet, kuten biopolttoaineet ja –kemikaalit. Stora Enso on keskittynyt pakkaussektorille sekä tiettyihin rakentamisen puutuotteisiin että ligniinistä valmistettaviin uusiin tuotteisiin, Viljakainen tarkentaa.
Uudet tuoteavaukset jokerikorttina
Metsäsektorin tuotteiden kysyntä kasvaa hänen mukaansa paperia lukuun ottamatta. Perinteisissä tuotteissa globaali kasvu on kuitenkin melko hidas ja kilpailu on kova. Metsäyhtiöt ovat tehneet uusien sellutuotteiden eteen jo kauan töitä, mutta Viljakaisen mukaan aidosti uusia avauksia ei ole vielä valmiille markkinoille päätynyt volyymiltään isoissa tuotteissa.
– Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on suomalaisilla metsäyhtiömarkkinoilla pääsääntöisesti jokseenkin neutraali eli se mahdollistaa pitkällä aikavälillä kohtuullisen hyvän tuloksen tekemisen, vaikka kilpailu on toimialalla kireä, sanoo Viljakainen.
Uudet tuoteavaukset, kuten UPM:n uudet biojalosteet, Viljakainen näkee niin sanottuna jokerikorttina. Jos näissä tuotteisssa saavutettaisiin läpilyöntejä globaalilla markkinalla, Viljakainen arvelisi kasvun olevan merkittävästi suurempi. Uusien avausten kaupallistamisen aikataulu ja niissä onnistuminen ovat kuitenkin vielä melko epävarmoja.
– Olisin kuitenkin pettynyt, jos seuraavan viiden vuoden aikana yksikään tuote sellutehtaan uudentyyppisistä sivuvirroista tai sellun jalosteista ei päätyisi merkittävään kaupalliseen mittakaavaan. Pienemmässä mittakaavasssa uusiakin tuotteita myydään, mutta siihen, että se näkyisi yhtiöiden liikevaihtoskaalassa, on työtä vielä jäljellä, Viljakainen toteaa.
Kalliilla ostaminen loiventaa tuottoa
Metsäyhtiöt ovat kiinnostavia sijoituskohteita sijoittajille, jotka hakevat maltillista kasvua ja arvostavat sitä, että pääomia palautetaan omistajille osinkojen muodossa. Liiketoiminta on kuitenkin syklistä, jolloin sijoittaminen vaatii tiettyä volatiliteetin sietokykyä ja oikeaa ajoitusta sijoitusten tekemisessä.
– Syklin huipulla kalliilla hinnalla ostaminen loiventaa pitkän aikavälin tuottoja julmasti, muistuttaa Viljakainen.
