Metsäklusteri on informaatioteknologian ohella Suomen kansantalouden tukijalka. Se luo vientituloja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Suhdanneherkkyydestä huolimatta se sopii myös yksityissijoittajan salkun peruspilariksi.
Metsäteollisuuden kilpailukyky perustui aikanaan mittaviin raaka-aine varoihin ja niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen. Nyt se perustuu osaamisen ja teknologisen kehityksen sekä suuruuden ekonomian globaaliin hyödyntämiseen.
Sahoja on aikanaan perustettu pienilläkin pääomilla, mutta sellutehtaat vaativat mittavia investointeja. Pääomaköyhäksi sanotusta Suomesta on onneksi löytynyt toimijoita, jotka ovat saaneet niin kotimaiset kuin ulkomaiset jätti-investoinnit rahoitetuiksi.
Jalostusarvo laskussa
Siitä lähtien, kun sähköposti alkoi syrjäyttää kirjeitä ja fakseja ja verkkomediat sanomalehtiä, on pitkälle jalostettujen painopapereiden kysyntä laskenut. Kuten Björn Wahlroos on sanonut, Steve Jobs ei pistänyt polvilleen ainoastaan Nokiaa, vaan aiheutti myös monen paperitehtaan alasajon. Toki printtimedian alamäki alkoi jo aikaisemmin verkkolehtien myötä.
Paperikoneita ei vain suljeta vaan myös muutetaan tekemään kartonkia ja vain sellutehtaita suunnitellaan. Metsä Groupin toimitusjohtaja Ilkka Hämälä on sanonut, että jalostusarvoon kohdistuva kritiikki on turhaa, sillä perusvaihe pitää joka tapauksessa tehdä ensin ja vasta sitten voidaan lähteä jalostamaan suomalaista kuitupuuta pitkällekin meneviin lopputuotteisiin.
Samaa mieltä on Helsingin yliopiston strategisen markkinoinnin ja johtamisen professori Petri Parvinen.
– Raaka-aineteollisuutta ei muutenkaan enää pidetä samalla tavalla kunnianhimottomana, kuin ehkä aikaisemmin, johtuen biotalouden, kestävyyden ja uusiutumisen megatrendeistä.
Uudet tuotteet ja innovaatiot
Vaikka uudet tuotteet ovat volyymiltään minimalistisia verrattuna sellun ja paperin volyymeihin, on niillä suuri imagomerkitys koko metsäteollisuuden toimialalle. Jopa niin, että vanha termi puunjalostusteollisuus on tulossa takaisin käyttöön tarkoittaen nykyisin puuraaka-aineesta jalostettavia uusia tuotteita esimerkiksi elintarvike- ja kemianteollisuuden tarpeisiin. Niillä voidaan muun muassa korvata muovia kertakäyttöisissä pakkaustuotteissa.
Myös sivuvirroista tehdyt biopolttoaineet ovat jo kaupallisessa käytössä ja puun ligniinistä ja mäntyöljystä jalostetaan moninaisia tuotteita. Varsinaisten metsäjätt8en Metsä Boardin, Stora Enson ja UPM:n lisäksi sijoittajalla on monta muutakin kohdetta vaihtoehtoa metsäsektorilla. Jyväskylään koelaitoksen rakentanut, pörssiin listautunut Spinnova on tästä hyvä esimerkki. Yhtiö tekee vaihtoehtoisia kuituja korvaamaan ympäristöä kuormittavan puuvillan käyttöä.
Metsäteollisuuden jalostusketjun keskivaiheilla sijaitsevan kartongin kysyntä jatkaa myös kasvuaan muun ohella verkkokaupan yleistymisen kautta. Pakkauskartonkia kuluu yhä enemmän ja kertakäyttöpakkauksista pyritään korvaamaan muovit kierrätettävillä materiaaleilla.
Kartongin vienti Suomesta on jo ylittänyt paperin viennin arvon. Kun Starbucksin ja McDonald’sin kaltaiset yhtiöt hakevat vaihtoehtoja muovipakkauksille, nousee pakkauksia tekevä Huhtamäki keskeiseen asemaan ja on sekin laskettavissa osaksi suomalaisen puunjalostusteollisuuden klusteria.
Myös puurakentaminen on globaalisti kasvava trendi, mikä lisää tukkipuun ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden kysyntää. Siitä hyötyy etenkin sahoille tehdaskokonaisuuksia toimittava lahtelainen Raute.
Sijoittajalla on valinnanvaraa
Metsäklusteri tarjoaa pörssissä noteerattavien metsäteollisuusyhtiöiden ohella monipuolisia sijoituskohteita metsämaasta metsärahastoihin. UPM:n, Stora-Enson, Metsä Boardin ja Ahlstrom-Munksjön ohella Valmet, Ponsse, Raute ja Kemira elävät metsäsuhdanteiden mukana.
Suomalaista metsäteollisuutta edustavat pieneltä osalta myös japanilainen Nippon Paper, eteläafrikkalainen Sappi, ruotsalainen BillerudKorsnäs ja eteläafrikkalainen Mondi.
Mondi omistaa kartonkitehtaan Kuopiossa, Nipponin omistama Jujo Thermal tekee Eurassa lämpöherkkiä tulostuspapereita etiketteihin, lippuihin ja kuitteihin.
Sappi tekee Lohjan Kirkniemellä laadukkaita painopapereita. Se omisti myös Jyväskylän Kankaan paperitehtaan, joka myöhemmin suljettiin.
BillerudKorsnäs on omistanut UPM:n entisen Pietarsaaren sellu- ja paperitehtaan vuodesta 2012 lähtien. Se osti tuolloin myös Valkeakosken Tervasaaren paperitehtaan, mutta sulki tehtaan myöhemmin.
Portugalilaisen perheyhtiö Respolin omistama Forchem sijaitsee Metsä Fibren sellutehtaan vieressä Raumalla. Se valmistaa sellutehtaan sivuvirrasta saatavasta mäntyöljystä erilaisia kemikaaleja. UPM tekee vastaavasta raaka-aineesta Lappeensannassa biodieseliä.
Metsärahastot vakaita
Metsämaahan sijoittaminen on oma taiteenlajinsa ja vaatii paneutumista ennen kun pääsee nauttimaan tuotoista. Tukkipuun hinta olisi nyt korkealla tasolla, mutta niin on metsäpalstojen hintakin nousussa siitä lähtien kun Mario Draghin ”whatever it takes” painoi korot nollaan.
Niille, joilla metsää jo on, tarjotaan puun myynnistä kertyville metsärahoille lisätuottoa. Metsäliitto Osuuskunta on tarjonnut jo pitkään pyyn myyntituloista hyvää korkoa. Nyt parempikorkoisia myyntitilejä ovat perustaneet myös esimerkiksi Versowood ja eräät pankit.
Talouden suhdanteista riippumattomaan metsämaan vakaaseen tuottoon pääsee helpommin kiinni sijoittamalla metsärahastoihin. Näitä myyvät niin pankit kuin pankkiiriliikkeet.
Metsärahastojen viime vuosien kova suosio on johtanut metsäpalstojen hinnan nousuun ja vaikeuttanut rahastojen mahdollisuutta kasvattaa toimintaansa Suomessa. Osa niistä sijoittaakin myös ulkomaille, ja osa sekä metsään että metsäyhtiöihin.
Myös puunkorjuuseen voi sijoittaa
Metsäteollisuutta palvelevat myös puunkorjuussa käytetyt Ponsse, Raute ja Kesla. Pienempi ja vähemmän tunnettu Kesla voisi olla nykyisessä suhdanteessa monelle osakepoimijan hyvä sijoituskohde. Amerikkalainen John Deere valmistaa puunkorjuukoneita Joensuun Penttilässä, mutta yhtiö tekee maailmanlaajuisesti paljon muutakin. Se on liikevaihdoltaan hieman Ponssea suurempi ja tekee suurempaa tulosta kuin Keslan liikevaihto.
Sahoja palvelevalle Rautelle voi odottaa hyviä näkymiä niin kauan kun tukkipuun hinta ja kysyntä pysyvät korkealla tasolla.
Metsäklusterin isoihin pörssiyhtiöihin kuuluu myös Kemira, joka valmistaa teollisuuskemikaaleja metsäteollisuudelle sekä muille paljon vettä käyttäville teollisuudenaloille.
Koulutus tukee kilpailukykyä
Metsäklusterin kilpailukyky lähtee siitä, että raaka-ainetta saa ympäri vuoden hyvän metsäautotie-verkoston ansiosta ja että lopputuotteet voidaan laivata kohtuuhintaan markkinoille. Hyvällä kuljetuslogistiikalla pyritään taklaamaan Suomen syrjäinen sijainti päämarkkinoilta.
Horisontin toisessa päässä kilpailukykyä kasvattaa pysyminen mukana toimialan pitkän aikavälin kehityksessä.
Alan koulutus onkin ollut Suomessa vuosia maailman huippuluokkaa ja alan työpaikat haluttuja, vaikkakin aivan viime vuosina tekniset alat ovat menettäneet suosiotaan opiskelupaikkaa valitsevien keskuudessa. Jatkuvaa oppimista tukevat alan konsulttiyhtiöt, joista aikanaan maailman suurin ja kuuluisin, Jaakko Pöyry Oy, on nykyisin osa ruotsalaista Åfryä eli ÅF Pöyry AB:tä.
Sillä on edelleen paljon suomalaisia omistajia.
Metsäteollisuuden megatrendejä
Demografia (väestönkasvu, ikääntyminen)
Keskiluokkaistuminen (kuluttajahyödykkeiden kysyntä)
Muovin korvaaminen ja ympäristötietoisuus
Online kaupan kasvu (pakkaukset)
Kierrätyskuidun saatavuus ja käyttörajoitukset
Puurakentamisen kasvu
Uudet innovaatiot (ligniini, tekstiilikuidut, biokemikaalit)
100% puun hyödyntäminen (loput energiaksi)
Lähde: United Bankers
Juttu on lyhennelmä alun perin Viisaan Rahan numerossa 4/2021 julkaistusta jutusta.
