Metsästä voi saada sijoituksilleen hyvän inflaatiosuojan. Kokenut sijoittaja Veikko Karhulahti neuvoo, kuinka aloittelijakin pääsee metsäsijoittamisessa vauhtiin.
Kokenut metsäsijoittaja Veikko Karhulahti kannustaa muitakin suomalaisia ostamaan metsää, koska sijoituksella saa näinä päivinä hyvän inflaatiosuojan. Karhulahden neuvoilla aloittelijakin pääsee turvallisesti metsäsijoittamisen alkuun.
Yleisin tapa päätyä tänä päivänä metsänomistajaksi on saada sitä perintönä. Perikunta myy usein arvopaperit ja asunnot, mutta metsäpalstasta ei useinkaan haluta luopua. Pankinjohtajan töistä eläköitynyt turkulainen Karhulahti itse on nykyisin varainhoitoalan yrittäjä ja metsäsijoittaja. Maatilan poikana hän oppi metsäasioita jo nuorena, kun peri ensimmäisen metsäpalstansa isoisältään Sastamalassa.
– Suomalainen metsä on turvallinen sijoituskohde, vaikka ostaisi sitä omalla rahalla ilman perintöjäkin, Karhulahti neuvoo.
Karhulahti korostaa metsää turvallisena sijoituskohteena, kunhan ymmärtää sitoutua sen pitkäaikaiseen omistamiseen.
– Metsää ei ole järkeä ostaa odotuksella, että tänään ostan ja vuoden päästä myyn. Metsään tulee suhtautua sijoitusten kivijalkana, jonka omistaa vielä kymmenenkin vuoden päästä. Kun aurinko paistaa, niin metsä kasvaa ja tuottaa sinulle koko ajan sitä myytävää puustoa, Karhulahti muistuttaa.
Ilman perintöä metsänomistajaksi pääsee käytännössä kolmea eri reittiä: ostamalla metsää suoraan myyjältä, sijoittamalla metsärahastoon tai ostamalla osuuden yhteismetsästä.
– Metsien kauppahinnat ovat pudonneet vain 3–4 prosenttia vuodentakaisesta tilanteesta riippuen vähän siitä, missä päin Suomea metsä sijaitsee. Sen sijaan asunto- ja kiinteistörahastoissa arvot ovat pudonneet 10–20 prosenttia vuodentakaisesta. Metsä tarjoaa selkeästi paremman inflaatiosuojan tällä hetkellä, Karhulahti korostaa.
Isot maantieteelliset erot
Minkälaisia tuottoja metsän omistaja voi sijoituksestaan saada euroissa mitattuna?
– Näin äskettäin tilaston, jonka mukaan normaalikasvuinen metsä hyvällä kasvupohjalla Etelä-Suomessa tuottaisi noin 270 euroa hehtaarilta vuodessa. Jos teet itse taimikonhoito- ja istutushommia, saavutat pitkässä juoksussa siihen päälle ehkä 50 euroa hehtaarilta extraa, Karhulahti vinkkaa.
Tänä päivänä metsänomistajista jo puolet alkaa olla kaupunkilaisia.
– Kaupunkilaismetsänomistajille järjestetäänkin tänä päivänä paljon erilaisia kursseja. Niitä järjestävät muun muassa Metsänhoitoyhdistykset ja Etämetsänomistajien liitto. Kurssilaiset lähetetään esimerkiksi metsään opettelemaan raivaussahan käyttöä. Tietoa on saatavilla paljon, Karhulahti sanoo.
Minkälaista metsää sitten kannattaisi ostaa? Puustoakin kun on erilaista ja eri puolilla maata. Metsäkiinteistöjen hinnat ovat nousseet tasaisesti vuosituhannen taitteesta. Metsäteollisuus ry:n viikoittaisen hintatilaston mukaan etelässä kuusitukin hinta oli tammikuussa 2024 noin 73–74 euroa kuutiometriltä, mäntytukin72-73 euroa kuutiometriltä ja koivutukin 65 euroa kuutiometriltä.
Maanmittauslaitoksen tilaston mukaan vuoden 2023 metsätilakauppojen mediaanihinta nousi 3 930 euroon hehtaarilta. Nousua edellisvuoteen oli 8 prosenttia.
Kalleinta metsä oli Varsinais-Suomessa, missä mediaanihinta oli 6 200 euroa hehtaarilta. Myös Uudellamaalla päästiin 6 000 euron keskimääräiseen hehtaarihintaan. Halvimmalla metsää sai Lapista, keskimäärin 1 400 euroa hehtaarilta.
Metsän päätehakkuissa hehtaarin hakkuukertymä voi olla Keski-Suomessa tuplaten suurempi kuin Kainuussa. Tämä taas johtuu etelän suotuisista kasvuolosuhteista. Keski-Suomessa 100-vuotiaassa metsässä voi olla puustoa 300–400 kuutiometriä hehtaaria kohti, kun taas Kainuussa puuston määrä jää 150–200 kuutioon hehtaarilla.
Laatu merkitsee
Karhulahti korostaa metsän laadun ja kasvun tärkeyttä.
– Suomessa on istutettu paljon mäntymetsää, jonka laatu voi paikoitellen olla todella huonoa. Väärärunkoisista ja runsasoksaisista mäntypuista ei saada arvokasta tukkipuuta, vaan merkittävä osa on pistettävä huonommin maksettavaan kuitupinoon.
Kuitupuun hinta on 20–30 euroa kuutiolta, kun taas tukkipuun arvo nousee keskimäärin 70 euroon kuutiolta.
Laadun ja kasvun lisäksi myös metsäpalstan sijainti vaikuttuu sen arvoon.
– Kun hakattavan puuston metsäkuljetusmatka tukkirekan lastauspaikalle on lyhyt, tämä vaikuttaa aina positiivisesti leimikon hinnoitteluun. Tämän vuoksi alueen tiestöllä on myös merkitys metsäkiinteistön hinnoittelussa, samoin kuin sijainti kaupunkien ja isojen asutuskeskusten lähellä nostaa yleensä metsälön arvoa, Karhulahti sanoo.
Karhulahti kertoo törmänneensä viime aikoina myös siihen, että varsinkin nuoremmat metsänomistajat ovat yhä kiinnostuneempia luontoarvoista.
– Metsähän on yhtä kuin hiilinielu: kuution kasvu puustossa sitoo tuhat kiloa hiilidioksidia. Niinpä puuston kasvatusajan pidentäminen lisää myös hiilinieluja. Tämän jälkeen tukkipuu kaadetaan ja sahataan lankuiksi, jotka puolestaan toimivat pitkäaikaisena hiilivarastona, samoin kuin metsään kasvamaan jäänyt tukkipuusto. Jos haluat vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään, niin metsän ostaminen ja sen hoitaminen hyvin ovat tärkeässä roolissa. EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä jonkinlaista hiilensidontapörssiä, jonka kautta metsänomistaja voisi myydä omistamansa metsän kykyä poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Luontoarvot ja metsänomistaminen ovat erittäin hyvin sovitettavissa yhteen, Karhulahti muistuttaa.
