Suuri tuottopotentiaali motivoi listaamattomiin yhtiöihin sijoittamisessa, mutta samaan aikaan tiedon puute ja vaikeus koetaan esteeksi sijoituksille. Markkina saattaa laajentua vielä loppuvuodesta uudella toimijalla.
Kasvuyhtiöihin sijoittamisessa vastaajia motivoi eniten suuri tuottopotentiaali (71 %) sekä sijoitusten hajauttaminen (58 %). Tieto käy ilmi Springvestin vuosittaisesta kasvuyhtiötutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 469 sijoittajaa.
Springvestin toimitusjohtaja Päivi Malinen pitääkin listaamattomia yhtiöitä hyvänä hajautuskeinona, jos sijoittaja sietää tarpeeksi riskiä.
– Jos ei siedä riskiä ja haluaa likvidin sijoituskohteen, silloin listaamattomat yhtiöt eivät ole sopiva kohde, Malinen huomauttaa.
Kaksi kolmesta listaamattomiin yhtiöihin sijoittaneista on sijoittanut 1–3 yhtiöön. Yli kymmeneen yhtiöön on sijoittanut vain kahdeksan prosenttia. Riskien minimoimiseksi Springvest suosittelee hajauttamaan listaamattomien sijoitukset vähintään kymmenen yhtiöön.
Myös mielenkiinto toimialaa kohtaan ohjaa sijoituspäätöksiä listaamattomien markkinalla (54 %). Eniten sijoittajia kiinnostavat teknologia-ala, lääke-, terveys-, sosiaali- tai hoiva-ala sekä energia-ala.
Malinen korostaa vastuullisuusnäkökulmia sekä toimialojen uudistamista.
– Listaamattomista yhtiöistä löytyy kohteita, joissa voi kokea vaikuttavansa. Ajattelen itse, että on hienoa olla mukana kasvutarinassa, ja sillä on merkitystä erityisesti, kun yhtiö saa varat kasvun mahdollistavaan virstanpylvääseen, kuten esimerkiksi kansainvälistymiseen tai tehtaan rakentamiseen.
Sijoittajat kaipaavat lisää tietoa ja mobiilipalvelua
Tiedon puute koetaan edelleen suurimmaksi esteeksi listaamattomiin yhtiöihin sijoittamiselle. Toiseksi yleisin syy oli listaamattomiin yhtiöihin sijoittamisen vaikeus. Asia on noussut esille erityisesti sen jälkeen, kun Privanet lopetti toimintansa.
– En ole osannut etsiä kyseisiä yhtiöitä enkä tiedä, missä niihin voi sijoittaa, eräs vastaaja kommentoi.
56 prosenttia vastaajista uskoo, että kiinnostus listaamattomia yhtiöitä kohtaan voisi nousta, jos käytettävissä olisi helppokäyttöinen kaupankäyntialusta tai mobiilipalvelu. Puolet vastaajista kaipaisi myös parempaa raportointia yhtiöiden kehityksestä.
Springvestin Malinen pitää tulosta hieman harmillisena, sillä elokuussa kymmenen vuotta täyttävä Springvest on pyrkinyt lisäämään yhtiön ja listaamattomiin sijoittamisen tunnettuutta. Yhtiö listautui viime vuonna pörssiin ja on nyt Inderesin seurannassa.
Yksi vaikuttava tekijä saattaa olla se, että sijoittajat tuntevat listaamattomien markkinaa kaiken kaikkiaan melko huonosti.Malisen mukaan tunnettuus toivottavasti kasvaa vähitellen. Tällä hetkellä alalla näyttää siltä, että markkinalle on loppuvuodesta tulossa ainakin yksi uusi toimija.
– Olisi hienoa, jos suomalaiset yksityissijoittajat voisivat enemmänkin rahoittaa suomalaisia kasvuyhtiöitä.
Malisen mukaan ainakin Springvest pyrkii jatkuvasti helpottamaan tiedonsaantia ja tekemään listaamattomien yhtiöiden markkinaa tunnetuksi. Tietoa on nykyään runsaasti saatavilla ja sijoituksetkin tehdään kätevästi verkossa, mutta jonkin verran perehtyneisyyttä listaamattomien markkina vaatii.
– Listaamattomat yhtiöt ovat vähän harvinaisempi sijoituskohde, joten niihin perehtyminen vaatii ehkä vähän enemmän aikaa, vaikka sijoitusmuistioissa onkin kerrottu lähes kaikki samat perusasiat kuin listayhtiöistä on yleensä saatavilla.
Kolmannes vastaajista kertoo sijoittavansa listaamattomiin kasvuyhtiöihin nyt ja tulevaisuudessa. Vastaavasti kolmannes kertoo, ettei ole aiemmin sijoittanut listaamattomiin yhtiöihin, mutta voisi tulevaisuudessa sijoittaa.
Hätäily ei kannata
Kyselyyn vastanneet eivät juuri ole hätkähtäneet sodankaan takia. Yli 40 prosenttia vastanneista ilmoittaa, ettei Ukrainan sodalla ole ollut vaikutusta sijoituskäyttäytymiseen. Neljännes vastaajista kertoo sodan vähentäneen sijoitushalukkuutta hieman, ja toinen neljännes taas raportoi sijoitushalukkuuden kasvaneen hieman.
– Olen hyvin tyytyväinen siihen, että vastaajilla on sellainen kokemus, etteivät he ala hötkyillä. On opittu, ettei kannata heti hätäillä ja tehdä nopeita liikkeitä. Tuntuu, että useilla sijoittajilla on sijoitussuunnitelma, josta he haluavat pitää kiinni.
Alkuvuodesta markkinalla on riittänyt turbulenssia, joten Malinen on samaan aikaan myös hieman yllättynyt kyselyn tuloksista.
– Olisikohan niin, että koronan jälkeen emme ole enää niin herkkänä.
Samaan aikaan säästämisen ja sijoittamisen kulttuuri on merkittävästi muuttunut.
– Sijoittamisesta on tullut jokaisen työkalupakista löytyvä keino säästämiseen ja omasta omaisuudesta huolehtimiseen ja turvaamiseen.
