Maria Nurminen tottui lapsesta asti puhumaan avoimesti raha-asioista. Sen hän kokee toimineen hyvänä ajurina osakesijoittamiseen, vaikka tunnetusti koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.
Maria Nurminen kuvailee olleensa aina säästeliäs ja laittaneensa kesätöistäkin saamansa rahan visusti talteen, kunnes 16-vuotiaana alkoi miettiä, mitä säästöillään tekisi. Pankki suositteli sijoittamaan ne rahastoihin, mutta tuotto ei pitemmän päälle tarjonnut siltä, mitä Nurminen tavoitteli. Hän päätti kokeilla ASP-sijoittamista, minkä jälkeen hän kiinnostui osakesijoittamisesta vuonna 2018.
– Ajattelin tuolloin, että opettelen ensin kaiken sijoittamisesta, ennen kuin lähden konkreettisesti osakekaupoille. Puoli vuotta otinkin asioista selvää, mutta huomasin pian, että ihan sama kuinka paljon sitä opettelee, eihän sitä koskaan voi valmistua, hän naurahtaa.
Ikää ja terveyttä Nurminen ei halunnut sen jälkeen opetteluun uhrata, vaan päätti lähteä osakeostoksille ja hankkia Nordeaa salkkuunsa pesämunaksi.
Oman sijoitusstrategian sijaan Nurminen seurasi alussa kokeneempien sijoittajien tekemisiä ja kuunteli analyytikkojen arvioita. Sijoituspalstoilla ja -blogeissa puhuttiin kuitenkin paljon yrityksistä, joiden toimialaa Nurminen ei tuntenut, jolloin niiden ostaminen epäröitti.
– Päätinkin silloin ostaa vain sellaisia yhtiöitä, joiden toimintaa voin jossain määrin ymmärtää, hän kertoo.
Nurminen luotti arvoyhtiöihin ja osinkoyhtiöihin, kuten Nordeaan ja Sampoon, ja koki ne varmoina hankintoina.
Osaamista alkoi kertyä, ja noin vuoden kuluttua Nurminen rohkaistui osallistumaan listautumisiin, mitä kautta salkkuun alkoi kerääntyä myös kasvuyhtiötä.
– Arvo-osakkeita on suurin osa salkun markkina-arvosta, koska koen ne luotettaviksi, Nurminen vahvistaa.
Pitkä sijoitushorisontti auttaa välttämään paniikkireaktioita
Nurminen viimeistelee opintojaan ja on myös töissä, joten aika kovin aktiiviseen pörssin seuraamiseen on kortilla. Tämänhetkisessä epävarmassa maailmantilanteessa se ei kuitenkaan Nurmista haittaa.
– Sijoitushorisonttini on pitkä, joten on jopa hyvä, ettei juuri nyt ole liikaa aikaa seurailla tapahtumia. Näin vältyn myös mahdolliselta panikoitumiselta ja vääriltä reagoinneilta osakkeiden suhteen, hän toteaa.
– Toki päivittäin työmatkalla ja lounastauoilla tulee kurkittua, miltä osakemarkkinoilla näyttää.
Toisaalta tilanteen seuraaminen ei ole pelkästään sitä, että katsotaan, mitä pörssissä tapahtuu, vaan Nurmiselle on tärkeää olla tietoinen myös yhtiöiden sisällä tapahtuvista muutoksista.
Tällä hetkellä hyvä yhtiö ei välttämättä ole sitä myöhemmin
Sijoittajagurut – ja tavallisetkin sijoittajat – sanovat, että jokainen sijoittaja tekee virheitä ja oppi tulee usein kantapään kautta. Myös Nurminen tunnistaa tilanteita, joissa on tehnyt odottamattomia liikkeitä tai reagoinut liian hitaasti. Ne hän luokittelee virheiksi, joista on ottanut oppia.
– Jos yhtiö on hyvä nyt, se ei ole sitä välttämättä myöhemmin. Olen matkan varrella oppinut, että jos ostohetkellä jokin yhtiö vaikuttaa hyvältä, kurssi voikin kääntyä, hän kertoo.
– Joistakin listautumisyhtiöistä näen jälkikäteen, että olisi pitänyt myydä rohkeammin.
Jo koulun yhteiskuntaopin tunneilta tuli tutuksi näkemys, että ylä- ja alamäkiä tulee aina eteen. Tämän tiedostaminen ohjaa Nurmista ja muitakin pitkän aikavälin sijoittajia osakekaupoissa arvioimaan, milloin on hyvä tilanne lisätä osakeostoja sen sijaan, että paniikissa painetaan myy -nappia. Pikemmin tilanteet, jossa moni myy kiireisesti kurssien syöksyessä, voi olla oston paikka. Oikean ajoituksen tunnistaminen on kuitenkin taito, joka hakee paikkaansa myös kokeneilla sijoittajilla.
– Oman talouden tasapainon hallinta on itselleni tärkeää ja olen aina huolehtinut, että on riittävästi puskuria. Sijoitan varoja, joita en tarvitse lähitulevaisuudessa, joten paniikkeja ei pääse syntymään. Mielenrauha säilyy, kun elämä on muutenkin kunnossa, Nurminen sanoo.
