Riskinsietokykyyn vaikuttavat erityisesti sijoittajan ikä, sijoitushorisontti, henkilökohtaisen talouden tilanne ja sijoituskokemus ja -tietämys, sanoo osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju.
Oletko sijoittajana riskinkarttaja, riskinottaja vai jotain siltä väliltä?
Jos haluat ensisijaisesti suojella jo kerrytettyä omaisuuttasi, vaikka se kostautuisi tuotto-odotuksen olemattomuutena, vaikutat riskinkarttajalta.
Jos taas hyväksyt, että voit menettää jo aikaisemmin kerrytettyä omaisuuttasi tavoitellessasi lisää omaisuutta, vaikutat riskinottajalta.
Nordnetin osakestrategi ja sijoituskirjailija Jukka Oksaharju kertoo, että yksinkertaisimmillaan sijoittajan riskinsietokykyä mitataan asteikolla riskinottaja – riskineutraali – riskinkarttaja. Rskinsietokykyyn vaikuttavat eritoten sijoittajan ikä, sijoitushorisontti, henkilökohtaisen talouden tilanne ja sijoituskokemus ja -tietämys.
– Lähtökohtaisesti asia on niin, että mitä pidempi on sijoitushorisontti ja mitä rajallisempi osuus varallisuudesta kohdistetaan riskillisiin sijoituksiin, sitä suurempaa riskiä voi ottaa. Tiettyjä reunaehtoja tähän silti kytkeytyy esimerkiksi arvopapereiden perusluonteen tuntemuksen osalta, jotta sijoittaja ymmärtää, mihin hän todellisuudessa sijoittaa.
Oksaharju suosittelee, että aloitteleva sijoittaja tekee kirjallisen sijoitussuunnitelman ennen ostojen aloittamista. Omassa sijoitussuunnitelmassaan on hyvä määritellä, mitä riski omassa sijoitustoiminnassaan tarkoittaa. Onko riski esimerkiksi arvopapereiden hetkellisen markkinahinnan heiluntaa vai hyväksyykö sijoittaja pysyvän menetyksen riskin? Kysymyksiin vastaaminen helpottaa oman riskinsietokyvyn hahmottamisessa.
Lisäksi sijoittaminen kannattaa aloittaa pienillä summilla.
– Näin siksi, koska todellista riskiprofiiliaan on mahdotonta tunnistaa täydellisesti ennen kuin on kokenut markkinaheilahteluja oikealla rahalla.
Omaa sijoitussuunnitelmaansa voi työstää esimerkiksi Nordnetin pohjan avulla. Myös pankit auttavat mielellään sijoitussuunnitelmien ja riskinsietokyvyn kartoittamisessa.
Ihmiset usein yliarvioivat omaa riskinsietokykyään
Oksaharjun mukaan ihmiset usein yliarvioivat omaa riskinsietokykyään ja aliarvioivat oman taloutensa riskit. Lisäksi sijoittajan toimintaan sijoitusmarkkinoilla vaikuttaa riskinottohalu. Se on jokaisen psykologinen ominaisuus, jota mitataan Oksaharjun mukaan eritoten osakemarkkinoilla.
– Riskinottohalun osalta osakemarkkina on haastavin paikka, koska osakkeita pitäisi pystyä ostamaan ja myymään tietyllä tavalla henkisesti vastavirtaan, jotta sijoittaja voisi menestyä keskimääräistä paremmin. Asia on näin osakepoimijalla. Indeksisijoittajalle ajoituksen merkitys on vähäisempi muttei olematon. Pahimmillaan henkisen kantin pettäminen osakemarkkinoilla johtaa siihen, että sijoittaja myy osakkeensa lähellä pohjalukemia ja ostaa niitä pääasiassa vain lähellä huipputasoja.
Oksaharju kertoo, että sijoittajatyyppien eroavaisuudet näkyvät pääosin siinä, millaisilta riskeiltä sijoittajatyyppi pyrkii ensisijaisesti suojautumaan. Esimerkiksi arvosijoittaja haluaa yleensä välttää osakkeen korkeiden arvostuskertoimien riskiä ja pyrkii saamaan korkeaa osinkotuottoa jo sijoitushetkellä. Kasvusijoittajan toimintatavat ovat tyypillisesti käänteiset arvosijoittajan käytänteisiin nähden, ja laatusijoittajan toiminta asettuu arvo- ja kasvusijoittajien profiileiden väliin. Indeksisijoittaja taas suojautuu riskeiltä siten, että säätää sijoitettavan pääomansa määrää suhteessa kokonaisvarallisuuteensa.
Oksaharju uskoo, että 2020-luvulta asti nähty voimakas markkinaheilunta jatkuu myös tänä syksynä. Jos markkinoilla heiluu, se testaa sijoittajien riskinsietokykyä. Oksaharju näkee tilanteessa kuitenkin myös hyviä puolia.
– Asian hopeareunuksena voisi nähdä sen, että riskien ollessa niin sanotusti pinnassa, myös pitkän aikavälin tuotto-odotusten pitäisi, rahoitusteoriaan viitaten, olla koko ajan parempaan päin. Tämä ei tietenkään koske kategorisesti jokaista sijoituskohdetta, vaan osakemarkkinaa erittäin laajasti tarkasteltuna.
