Osake- ja korkosijoittamista voidaan pitää sijoitussalkun peruspilareina, rahoituksen professori Mervi Niskanen sanoo. Painotus kuitenkin riippuu esimerkiksi markkinatilanteesta ja sijoittajan iästä.
Talouden suhdannevaihtelut tuovat sijoittamiseen jännittävän lisämausteen. Mervi Niskanen toimii rahoituksen professorina Itä-Suomen yliopistolla ja kertoo, että suhdanneriskiä pystyy pienentämään laajalla hajauttamisella.
Hajauttamisen laajuuteen vaikuttavat ennen kaikkea sijoittajan ikä ja riskinkantokyky. Mitä nuorempi henkilö ja pidempi sijoitushorisontti on kyseessä, sitä isommalla painolla voi olla mukana osakemarkkinoilla. Kun ikää tulee lisää, saattavat korkosijoitukset houkutella enemmän.
Osake- ja korkosijoittamista voidaan pitää sijoitussalkun peruspilareina. Niskanen pitää tässä taloustilanteessa hurjana ideana sitä, että puolet sijoitussalkusta olisi osakkeita ja puolet korkoja.
− Se riippuu niin markkinatilanteesta. Nyt ollaan oltu pitkään sellaisessa markkinassa, jossa koroista ei saa mitään tuottoa.
Korkosijoittaminen toimii siten, että kun korot nousevat, korkopapereiden hinnat laskevat. Kun taas korot laskevat, korkopapereiden hinnat nousevat.
Kun korot siis joku päivä lähtevät laskuun, korkosijoittamisesta voi odottaa taas parempia tuottoja. Niskanen kuitenkin kertoo, että korkojen laskiessa sijoittajien kiinnostus kohdistuu jälleen osakemarkkinoille.
Korkojen laskiessa tuottoja voi siis odottaa osakkeista ja korkosijoituksista?
− Ainakin lyhyellä tähtäimellä kyllä. Sitten jos korkojen lasku johtuu esimerkiksi taantumasta, silloin osakkeet eivät välttämättä nouse.
Suhdanneriski pienenee sijoittamalla eri omaisuusluokkiin
Niskasen mukaan sijoittamisen suhdanneriskiä kasvattaa se, jos henkilö sijoittaa liian harvaan sijoituskohteeseen.
− Se, että joku osaisi aina etukäteen poimia kaikista kannattavimman sijoituskohteen, on utopiaa. En usko, että se on pitkässä juoksussa mahdollista.
Niskanen nostaa esiin osakkeiden ja korkojen lisäksi muutkin omaisuusluokat: asunnot, metsän ja raaka-aineet. Rahoituksen professori uskoo, että suhdanneriskiä voi vähentää sijoittamalla mahdollisimman moneen eri omaisuusluokkaan.
− Sellaiselle henkilölle, jolla on salkussa mahdollisimman montaa eri omaisuusluokkaa, suhdannevaihtelut eivät vaikuta niin kovasti kassavirtaan ja omaisuuksien arvoihin.
Niskasen mukaan eri omaisuusluokista on siis hyötyä, jos haluaa vähentää suhdanneriskiä.
− En keksi sellaista markkinatilannetta, että kaikki omaisuusluokat menisivät samaan suuntaan. Aina on turvasatamatyylisiä sijoituskohteita. Esimerkiksi kulta on noussut viimeisen inflaatiojakson kuluessa, ja puun raaka-aineen hinnan nousua on nähty, kun osakemarkkina on mennyt päinvastaiseen suuntaan.
