Vanha klassikkoauto hankitaan yleensä omaksi iloksi ja harrastukseksi, mutta parhaassa tapauksessa sen arvo voi monikymmenkertaistua.
2010-luvulla klassikkoautojen arvo oli noussut 457 prosenttia. Vuonna 1992 uutena 26 102 euroa maksanut Ford Escort Cosworth huutokaupattiin 80 001 eurolla maaliskuussa 2016. Tiettävästi kaikkein kallein huutokaupassa myyty Ford on GT40 vuosimallia 1968, joka myytiin elokuussa 2012 lähes kymmenen miljoonan euron hintaan.
Suomessakin on tehty hurjaa tiliä klassikoilla. Alastarolla sijaitsevan Triangle Motor Co:n Risto Paunonen kertoo esimerkin Ferrarista, jonka hän myi vuonna 2011 hieman yli 100 000 eurolla. Keväällä 2016 samasta autosta tarjottiin jopa 250 000 euroa.
Yhtä Paunosen puolella miljoonalla eurolla välittämää klassikko-Mercedestä kaupattiin kahden vuoden kuluttua takaisin yli miljoonalla eurolla.
– Autoa oli kuitenkin korjattu ja kohennettu siinä välissä 250 000 euron edestä, hän muistuttaa.
Itäklassikot hinnoissaan
Takavuosien ylenkatsottujen ”itäklassikoiden” arvonnousuun on vaikuttanut se, että entisten sosialistivaltioiden harrastajat ostavat takaisin omien maidensa upeaa autohistoriaa.
– Erään suomalaisen harrastajan itäsaksalainen EMW myytiin Saksaan 106 000 eurolla, vaikka hän oli turhaan yrittänyt myydä sitä Suomessa huomattavasti halvemmalla, kertoo Klassik Auto Oy:n Anssi Juutilainen.
Nyt samanlaisen, mutta viimeisen päälle alkuperäiskuntoisen, EMW Cabrion arvo on Saksassa jopa 225 000 euroa.
Juutilainen on myös Classic Data Finlandin tarkastaja. Classic Data on Euroopan vanhin, suurin ja tunnetuin asiantuntijaorganisaatio, joka tekee harrasteajoneuvojen kuntotarkastuksia, määrittelee ajoneuvoille ajanmukaisen markkina-arvon ja kirjoittaa siitä kansainvälisesti pätevän sertifikaatin.
Nuoremmillakin autoilla voi tehdä hyvää tiliä. Juutilaisen mukaan katse kannattaa suunnata niin kutsuttuihin ”young timer” -malleihin.
Esimerkiksi hyväkuntoisen 1990-luvun alun Mercedes-Benz SL Roadsterin voi vielä saada 10 000 eurolla, mutta arvonnousu on odotettavissa, kun se ohittaa museoautolta vaadittavan 30 vuoden iän.
Kanttiautot pois muodista
Arvokkaita klassikkoautoja tuodaan Suomeen yhä enemmän. Museoautojen määrä saattaa Paunosen mukaan olla Suomessa jopa tuhatkertainen verrattuna 30 vuoden takaisiin aikoihin. Muutoksen ovat tehneet ennen kaikkea EU, verotus ja internet.
Nykyään vuosimallin 1961 tai sitä vanhempaa tuontiautoa ei veroteta lainkaan. Sitä nuoremmissakin verotus määräytyy sen hinnan perusteella, jonka autot maksoivat vuosikymmeniä sitten uusina.
Internetin myötä klassikot liikkuvat helposti maasta toiseen.
– Parhaimmillaan arvonnousut ovat olleet vuosittain 20 prosentin luokkaa, usein enemmänkin, Paunonen sanoo.
Nyt muodissa ovat sotien jälkeiset klassikot.
– Ennen sotia valmistuneet niin kutsutut kanttiautot eivät ole enää huudossa, sanovat Juutilainen ja Paunonen.
Tarkastuta huolellisesti
Trendeistä pääsee kärryille seuraamalla niin kansainvälisten huutokauppakamarien toteutuneita hintoja kuin alan harrastajille vuosittain suunnattuja julkaisuja. Yksi niistä on saksalainen Oldtimer Markt -lehti, josta löytyvät tuoreet hinnat toteutuneista kaupoista.
Markkinoilla alkuperäiskuntoisen auton arvo on selkeästi kalliimpi kuin lähes alkuperäisen veroisen.
– Valitettavan usein kokeneetkin ihmiset soittavat ja pyytävät katsomaan löytämäänsä helmeä. Tarkastuksessa paljastuu, ettei auto ole helmi lainkaan.
Keräilyharrastuksen aloittamista vasta miettivän kannattaa liittyä oman unelma-autonsa merkin ympärille perustettuun kerhoon. Siellä pääsee kuulemaan, miten arvostettuja eri mallit alan harrastajien piireissä ovat, Juutilainen neuvoo.
Keräilypiireissä arvostetaan klassikko-auton alkuperäisyyttä ja auton historiaa.
– Jos vierekkäin on samasta klassikosta huippukuntoinen ja kiiltävä yksilö ilman historiaa ja hieman nuhjuisempi yksilö tunnetulla historialla, niin se nuhjuisempi hyvin todennäköisesti menee kaupaksi paremmin, sanoo Juutilainen.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran Viisaan Rahan numerossa 3/2018. Sen tiedot on päivitetty ajan tasalle.
