Osakesäästäjien puheenjohtaja Karri Salmi muistuttaa sijoittajia ajallisen hajauttamisen tärkeydestä. Inflaatio ei syö sijoitusvarallisuutta pankkitililtäkään, kun osakkeita ostaa laskeviin kursseihin.
Kurssinotkahduksia on aina seurannut nousu aiempaa korkeammalle. Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja Karri Salmi on varma, että niin tapahtuu tälläkin kerralla.
– On tavallaan ihan puhdasta matematiikkaa, että seuraava huippu on korkeampi kuin edellinen oli vuoden päivät sitten. Oikeastaan vain äärimmäiset, niin sanotut mustat joutsenet voisivat aiheuttaa, ettei niin tapahdu. Ne olisivat luokkaa, että Venäjän operaatioista seuraisi kokonaisvaltainen ydintalvi, tai jokin meteoriitti osuisi maapalloon. Osakemarkkinatkaan eivät voi sellaisille asioille mitään, mutta siinä vaiheessa tuskin ketään kiinnostaisi, onko osakesalkku plussalla vai miinuksella, Salmi järkeilee.
Historiallisesti parhaan tuoton pitkällä tähtäyksellä on saanut juuri osakkeista. Kiinteistöt, korkosijoitukset, raaka-aineet ja vaikkapa taide häviävät sijoituskohteina pörssiosakkeille.
– Esimerkiksi kullan tuotto on pitkällä tähtäyksellä hyvin marginaalista verrattuna siihen, mitä osakkeet tuottavat, Salmi toteaa.
Nykyisessä markkinatilanteessa hän ei kuitenkaan usko oppiin, jonka mukaan paras hetki sijoittaa on tänään, ja toiseksi paras huomenna. Salmen neuvo sijoittajalle, jolla on ylimääräistä rahaa ja aikomus siirtyä markkinoille nyt kurssien laskettua, on hajauttaa sijoituksiaan ajallisesti.
– Kannattaisi vaikka raa’asti tehdä kalenteriin merkintä tietyn kuukauden päivän kohdalle, ja sijoittaa joka kuukausi sinä päivänä uutisista ja kurssikehityksestä piittaamatta. Jos tekisi oston vaikka vuoden ajan joka kuukausi, salkun hankintahinta voisi muodostua aika mielekkääksi jopa keskipitkällä aikavälillä.
Siis kuukausittaisen rahastosäästämisen ideaa myös suoriin osakesijoituksiin?
– Ehdottomasti. Toki pienemmistä summista puhuttaessa rahastot ovat todennäköisesti ainoa vaihtoehto. Osakesijoittamisen kulut ovat kuitenkin tulleet alas. Kiinteät kulut pysyvät pieninä, ja esimerkiksi Osakesäästäjien jäsenalennukset ovat tuntuvia, eli aika pieniäkin summia pystyy jo sijoittamaan yksittäisiin osakkeisiin. Mutta jos sijoittaa ihan muutamia kymppejä tai satasia kuukaudessa, se on järkevämpi tehdä etf- tai tavallisten rahastojen kautta, Salmi neuvoo.
Hän pitää sijoittamisen näkymiä todella haastavina ainakin seuraavat puoli vuotta.
– 90 prosentin todennäköisyydellä osakkeet tulevat vielä alaspäin. Aiemmista kriiseistä opetus on, että sijoittamisen tärkein hetki on ostohetki eikä myyntihetki.
Yhdysvalloissa ja Suomessakin 1990-luvun viimeisinä vuosina nähty it-kupla on Salmen mukaan esimerkki siitä, kuinka väärän ostohetken kumoutuminen voi viedä kauan.
– Jos silloin huipulla laittoi kaikki roposet likoon yhdessä hetkessä, saattoi mennä 15–20 vuotta, ennen kuin oli omillaan. Kun ostoja hajauttaa ajallisesti, säästyy todella paljolta riskiltä jo sillä.
Eikö inflaatio syö ajallisen hajauttajan sijoitusvarallisuutta?
– Mielestäni keskustelu on vähän vääristynyttä, jos sanotaan, että kahvipaketin hinnan noustessa siitä kärsisi sijoittaja, jolla on esimerkiksi sata tonnia jemmassa odottamassa oikeaa sijoitushetkeä. Eihän sillä sadalla tonnilla olisi kuitenkaan ostettu sitä kahvia. Jos uskomme, että osakkeet ovat parin kolmen kuukauden kuluttua halvempia kuin nyt, niin sehän on deflatorinen ympäristö. Silloinhan kolmen kuukauden kuluttua saa enemmän osakkeita samalla rahalla. Jos on tekemässä vähänkään merkittävämmän kestokulutushyödykkeen hankinnan, niin tietenkin se kannattaa tehdä heti, mutta inflaatio ei koske sijoittamista samalla tavalla, Salmi selventää.
