TATin Sijoittajakoulu on koko toisen asteen opintojen ajan kestävä kurssi, jossa opiskellaan sijoittamisen ja osakesäästämisen perusteita innostavalla tavalla. Sijoittajakoulu haluaa vahvistaa paikallisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä uudella hyväntekeväisyyssalkkukonseptilla.
– Tavoitteena on, että jokainen kurssilaisista pääsisi kokeilemaan käytännön sijoittamista, vaikka sijoitettavia varoja ei itsellä olisi, projektipäällikkö Sari Pajunen Talous ja nuoret TATista vahvistaa.
Mukaan Sijoittajakouluun on ilmoittautunut yhteensä jo yli 70 toisen asteen oppilaitosta ja syksyllä aloittaa taas uuden kurssin parissa reilu 400 innokasta opiskelijaa.
– Mukaan mahtuu vielä, lupaa Sari Pajunen.
Sponsoriyrityksen ei tarvitse olla pörssilistattu. Yritys ja oppilaitos allekirjoittavat sopimuksen, jossa yritys sitoutuu luovuttamaan arvo-osuustilille tallennetun pääoman opiskelijoiden käyttöön kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ja lahjoittamaan sijoitusten mahdolliset tuotot opiskelijoiden valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.
– Hyväntekeväisyyssalkun alkupääomaksi suositellaan 5000 € –20 000 €, mutta lopullinen summa on oppilaitoksen ja yrityksen sovittavissa, Pajunen tarkentaa.
Sijoitussalkulle tarvittava arvo-osuustili avataan halutulle palveluntarjoajalle. Arvo-osuustili avataan yrityksen nimiin, jolloin pääoma ei missään vaiheessa poistu yrityksen omistuksesta. Mikäli salkku tuottaa tappiota, yrityksellä on mahdollisuus vähentää nämä tappiot verotuksessa.
Arvo-osuustilin käyttöoikeus myönnetään kurssin vastuuopettajille, jotka toteuttavat varsinaiset toimeksiannot ryhmän opiskelijoiden sijoituspäätösten mukaisesti. Hyväntekeväisyyssalkun rakentamista ohjaavat sijoittajakoulun tuntisuunnitelma, oppimistavoitteiden saavuttaminen ja kannustaminen salkun hajauttamiseen.
– Nuoret itse vastaavat varojen sijoittamisesta sääntöjen puitteissa. Esimerkiksi uhkapelaamista ei sallita, ja hajautuksesta pitää huolehtia. Kurssin lopussa selvitetään, kuinka paljon salkku on tuottanut, ja nuoret pääsevät itse valitsemaan hyväntekeväisyyskohteen, johon varat sijoitetaan, Sari Pajunen selventää.
Kaikkien hyväntekeväisyyssalkkujen tuottoprosentti ja sisältö on julkista, mikä mahdollistaa salkkujen vertailun. Oppilaitosten välille muodostuu leikkimielinen kilpailu siitä, kuka tekee sijoittamalla eniten hyvää.
Sijoittajakoulun kehitti alun perin historian ja yhteiskuntaopin opettaja Timo Holmström. TATin Sijoittajakoulu koostuu kuukausittaisista tapaamisista, joissa vastuuopettajan johdolla perehdytään sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan liittyviin teemoihin.
Koska kurssi kestää koko toisen asteen ajan, opiskelijat pääsevät myös kokeilemaan sijoittamista käytännössä. Tapaamisten ohella opiskelijat laativat itselleen säästämissuunnitelman, johon merkitään kuukausitulot, säästämistavoite ja säästöille soveliaita sijoituskohteita.
– Kurssin päätavoite on saada nuoret ajattelemaan ja suunnittelemaan omaa talouttaan, oman budjetin hallintaa sekä säästämistä. Sijoittaminen toimii kannustimena sille, että nuoret alkavat miettiä talousasioita laajemmin, Pajunen muistuttaa.
Sijoittajakoulun yhteistyökumppaneita ovat Suomen Osakesäästäjät, Nordnet ja Inderes.
Talous ja nuoret TAT ja Holmström korostavat, ettei kurssille osallistuminen vaadi nuorilta tai heidän perheiltään pääomia.
– Koska tavoitteena on, että jokainen kurssilaisista pääsisi kokeilemaan käytännön sijoittamista, vaikka sijoitettavia varoja ei itsellä olisi, hyväntekeväisyyssalkku on ehdottomasti kärkihankkeemme, Pajunen korostaa.
