Säästäminen tuo valinnanvapautta, ja tietokirjailija uskoo, että jokaisella on mahdollisuus tavoitella taloudellista riippumattomuutta.
Firetys mielletään usein keskiluokkaiseksi harrastukseksi, johon vain harvalla on varaa. Tietokirjailija Maria Carlsson on eri mieltä.
– Ehkä olen naiivi, mutta jos matematiikkaa katsoo, olen sitä mieltä, että firetys voi oikeasti olla kaikille. Se tosin vaatii pitkäjänteisyyttä ja uskoa siihen, että pystyy käyttäytymään pitkälläkin aikavälillä järkevästi rahan suhteen, Carlsson sanoo.
FIRE on tuttu termi erityisesti sijoittamista käsittelevistä blogeista. Lyhenne tulee sanoistafinancial independence, retire early ja tarkoittaa suomeksi taloudellista riippumattomuutta. Useat firettäjät ovat asettaneet itselleen tavoitteen – varallisuuden määrän ja tietyn ajanjakson – jonka saavutettuaan voivat irrottautua oravanpyörästä ja elää taloudellisesti riippumatonta elämää.
Carlsson julkaisi vuoden 2020 lopussa kirjan FIREtys – Tavoitteena taloudellinen vapaus. Kirjan luvataan antavan eväitä niin varhaiseen eläköitymiseen kuin velkakierteen katkaisemiseen.
– Säästäminen ja sijoittaminen on jana. Siinä on nollapiste, jonka oikealla puolella olet plussalla ja vasemmalla miinuksella. Jos sinulla on velkaa, taot käytännössä rahaa muille. Kun pääset plussan puolelle ja sijoitat ylijäämäsi, raha alkaa tehdä sinulle työtä, Carlsson avaa ajatteluaan.
Vähennä kulutusta ja hanki lisää tuloja
FIRE-ilmiö on lähtöisin Yhdysvalloista, jossa sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmä toimivat täysin eri periaatteella kuin Suomessa. Suomessa ilmiön kritisoijat näkevät firetyksen epäluottamuksena eläkejärjestelmää kohtaan, ja osa uskoo jopa, että maailmantalous kaatuisi, jos kaikki tavoittelisivat taloudellista riippumattomuutta.
Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2020 -tutkimuksen mukaan vain alle seitsemän prosenttia suomalaisten varallisuudesta on kiinni talletuksissa, osakkeissa ja rahasto-osuuksissa. Suurin osa on kiinteässä omaisuudessa.
– Yli 95 miljardia suomalaisten varallisuudesta on nollakorkoisilla pankkitileillä. Se on hälyttävää, Carlsson sanoo.
Suomessa henkilökohtaisesta rahankäytöstä puhutaan verrattain vähän. Sen vuoksi Carlssonkin päätti tarttua aiheeseen ja kirjoittaa kirjan.
– Vaikka tilanne on muuttumassa, sijoittaminen on Suomessa vieläkin vähän sellaista salatiedettä. Näin ei tarvitsisi olla.
Firetyksen kohdalla puhutaan pitkistä ajoista, jotta korkoa korolle -ilmiö saa täyden voimansa. Pankkien tilastot kertovat, että sijoittaminen kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia, jotka hakevat aktiivisesti tietoa varallisuuden kerryttämisestä.
Carlssonin mukaan säästäminen on lopulta yksinkertaista:
– Voi kuluttaa vähemmän tai hankkia lisää tuloja ja kuluttaa saman verran. Jos haluaa tuplavaikutuksen, voi pyrkiä sekä vähentämään kulutusta että hankkimaan lisää tuloja.
Firetys antaa vapauden valita
Jos firetys sopii kaikille, miksi niin harva onnistuu saavuttamaan tavoitteensa taloudellisesta riippumattomuudesta? Yksi merkittävä tekijä on elintason hiipivä nousu korkeammalle tasolle eli niin sanottu lifestyle creep.
– On varsin yleistä, että automaattisesti ja ajattelematta nostetaan omaa elintasoa, kun on vähän enemmän rahaa käytössä.
Kun nousseen elintason myötä kulutustottumukset muuttuvat ja rahaa kuluu entistä enemmän, rahaa ei jääkään enää säästöön.
– Jos omasta kulutuksestaan ei ole tietoinen ja elää niin leveästi kuin voi, on oikeasti riski, että yhtäkkiä ei olekaan enää varaa maksaa, jos iskee jokin suurempi kriisi.
Toisaalta sijoittaminenkaan ei ole suora tierikkauksiin.
– Jos haluaa ajoittaa tai löytää osakkeet, jotka performoivat moninkertaisesti paremmin kuin muut, niin täytyy olla rutkasti istumamuskeleita – edes alan tutkinto ei välttämättä auta. Useimmille järkevin tapa on sijoittaa mahdollisimman tylsästi: laittaa rahat indeksirahastoihin, vahtia omaa kulutasoa ja antaa ajan kulua. Sekään ei ole tae tulevasta, mutta on johtanut historiallisten tilastotietojen valossa usein hyvään lopputulokseen.
45-vuotias Carlsson kertoo olevansa itsekin firettäjä, mutta on silti tyytyväinen omaan päivätyöhönsä. Taloudellinen riippumattomuus ei välttämättä tarkoitakaan työelämästä irtautumista vaan valintojen vapautta.
– Melkein kaikki firettäjät, jotka itse tiedän, eivät ole toimettomia tavoitteen saavuttamiseen jälkeen. Suurin osa on tavallisia tallaajia, jotka käyvät edelleen töissä, mutta heillä on valinnanvapautta ja huolettomuutta, jos palkkatyöt esimerkiksi äkisti päättyisivät.
Carlsson tuntee myös taloudellisen riippumattomuuden saavuttaneita sijoittajia, jotka ovat jääneet esimerkiksi koti-isiksi. Sukupuolijako näyttäisi kuitenkin hyvin samankaltaiselta kuin suomalaisissa sijoittajatilastoissa.
– Näkyvimmät firettäjät ovat usein miehiä – monesti entisiä pankkiireja tai insinöörejä. Tietoisuutta lisäämällä uskon, että meille tulee enemmän firettäjänaisiakin.
Juttu on julkaistu alun perin Viisaan Rahan numerossa 1/2021.
