Tässä Viisaan Rahan juttusarjassa paneudumme arkistojen aarteisiin ja selaamme esiin muistoja vuosien takaa.
Edesmennyt sijoittaja Niklas Herlin ruoti kolumnissaan (Viisas Raha 3/2015) Suomen veroasioita. Hän huomautti, että veromielessä maamme on metka: yksikään kansalainen ei tarvitse hyvää veroneuvoa, koska puolet suomalaisista pitää itseään veroasiantuntijoina.
Herlin on kuitenkin kansan kanssa toista mieltä:
− Suomessa ei ole valehtelematta yhtään veroasiantuntijaa, hän kirjoittaa.
Herlin viittaa kirjoituksessaan vuonna 2015 käytyihin (ja kirjoitushetkellä vielä tulossa oleviin) eduskuntavaaleihin sekä siihen, että sijoittajan verotus voisi heilahtaa vaalituloksen perusteella mihin asentoon tahansa.
− Omaisuuden, osingon tai osuuden tuoton verotus on yksi säästämistä vaikeuttava komponentti. Arvopaperisäästämistä helpottaisi, jos muiden mietittävien asioiden lisäksi ei tarvitsisi arpoa ensi vuoden veromuutoksia. Kolmen−viiden vuoden jaksoinen yhtämittainen verolaki pelkkine yksityiskohtamuutoksineen olisi jo pieni taivas, Herlin kirjoittaa.
Hän kertookin tarvitsevansa veroasiantuntijan: sellaisen, joka tuntee nykyiset verosäädökset mahdollisine tulkintoineen, mutta joka samalla tuntee tulevaisuutta ja osaa arvioida poliittisia suhdanteita.
− Arvopaperisäästämisen verotuksen historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta arvioivan asiantuntijan löytäminen on vaikeaa, Herlin kirjoittaa.
− Vuoden 2016, 2017 ja niitä seuraavien vuosien arvopaperisäästämistä koskeva verotus sen sijaan on täysin pakassa oleva, jakamaton kortti. Ja taatusti yllätyksiä tuova. Näin meillä Suomessa.
