Tässä Viisaan Rahan juttusarjassa paneudumme arkistojen aarteisiin ja selaamme esiin muistoja vuosien takaa.
Vastuullinen sijoittaminen on erityisen pinnalla vuoden alusta voimaan astuneen EU-sääntelyn vuoksi. Sääntely standardoi tavan, miten yhtiö raportoi toimistaan ESG:n eri osa-alueilla.
Vastuullisuus oli kuitenkin pinnalla jo kymmenen vuotta sitten. Viisaassa Rahassa 4/2014 hallitusammattilainen Anne Brunila sanoi suomalaisyritysten pärjäävän hyvin, etenkin ympäristöasioissa. Hän kertoi uskovansa, että monet suomalaiset yritykset kasvavat, koska ne noudattavat kestävän kehityksen periaatteita, eivät niistä huolimatta.
− Kestävä kehitys ei ole irrallinen pala, josta kirjoitetaan raportti kerran vuodessa. Se kuuluu liiketoiminnan ytimeen, yhtiön strategiaan, toimintatapoihin ja yrityskulttuuriin, Brunila sanoi vuonna 2014.
− Suomalaiset eivät ole kovin hyviä kertomaan myönteisiä tarinoita uusista puhtaan teknologian innovaatioista tai tuotekehityksestä. Kovin paljon ei ole esillä sekään, miten kestävä kehitys liittyy yritysten menestystekijöihin, vaikka tällä alueella on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon.
Brunila nosti esiin sen, kuinka suomalaisyritykset voisivat lähteä rohkeammin kehittämään kestävästä liiketoiminnasta kumpuavaa bisnestä. Hän mainitsi mahdollisuuksia olevan varsinkin clean techin puolella eli teknologioissa, joiden avulla tuotannon ympäristörasitusta voidaan vähentää.
Onnistumisen mahdollisuudet paranisivat myös osallistumalla ahkerammin kansainvälisiin hankkeisiin ja tapahtumiin.
− Suhteet toisiin yritysjohtajiin, poliitikoihin ja virkamiehiin ovat tärkeitä etenkin kun pyritään voimakkaasti kasvaville markkinoille Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Valitettavasti on yhä niin, että kansainvälisissä konferensseissa kymmentä ruotsalaista kohden paikalla on yksi tai ei yhtään suomalaista.
Brunilan ajatukset kuulostavat edelleen ajankohtaisilta. Herääkin kysymys, kuinka paljon kymmenen vuoden aikana on ehtinyt muuttua.
