Osa vuokratuloista jää ilmoittamatta verottajalle, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Verohallinnon toteuttamasta tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksessa tunnistetuista potentiaalisista vuokranantajista noin 75 prosenttia ilmoitti vuokratuloja vuoden 2015 verotuksessa. Osalle potentiaalisista vuokranantajista lähetettiin tutkimuksessa kirje Verohallinnolta vuokratulojen ilmoittamista ja niiden verovalvontaa koskien.
Kirjeen seurauksena vuokratuloja verotuksessa ilmoittaneiden määrä kasvoi neljällä prosentilla. Erityisen voimakas vaikutus, yli 50 prosenttia, kirjeellä oli potentiaalisiin vuokranantajiin, jotka eivät olleet ilmoittaneet lainkaan vuokratuloja edeltävänä vuonna.
Kirje vaikutti myös ilmoitettujen vuokratulojen kokonaismäärään ja valtiolle vuokratuloista kertyvät verotulot kasvoivat.
– Vuokratulo on sikäli kiinnostava tulomuoto, että sen verotus perustuu vuokranantajien omaan ilmoitukseen tuloistaan. Vuokrattavan asunto-omaisuuden omistus jakautuu hyvin laajalle, ja tarkin tieto saaduista vuokratuloista pitäisi olla vuokranantajilla itsellään, VATT:n professori Kaisa Kotakorpi kertoo.
Erilaisia viestejä
Vuokratulojen ilmoittamiseen voidaan kuitenkin vaikuttaa verovelvollisille suunnatulla informaatiolla ja tutkimuksessa vertailtiinkin erilaisten viestien vaikutuksia. Erityisen suuri vaikutus oli kirjeellä, jossa kerrottiin muualta kuin verovelvolliselta saatujen vertailutietojen käytöstä verovalvonnassa.
Suurin vaikutus oli kirjeellä, jossa kerrottiin veroviranomaisen käyttävän asunto-omistuksia koskevia vertailutietoja vuokratulojen seurantaan.
– Osassa tapauksista kyse lienee unohtamisesta tai tietämättömyydestä, joihin muistutuksen ja informaatiota sisältävät kirjeet vaikuttivat. Tehokkain keino lisätä vuokratulojen ilmoittamista näyttää olevan kiinnijäämisen riski, tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen arvioi.
Suomessa vuokratulosta maksetaan pääomaveroa, joka on nykyisin 30 tai 34 prosenttia. Vuonna 2015 verottajalle ilmoitettiin 1,6 miljardia euroa vuokratuloja, joista verokertymä oli noin 480 miljoonaa euroa.
Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kenttäkokeena yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Tutkimuksen aineistossa oli tietoa kaikista suomalaisista asunnonomistajista sekä asukkaista.
Koko tutkimuksen voi lukea VATT:n sivuilta.
